Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

10.10.2007

Synkkä päivä Kylmäkoskella elokuussa 1852

Akaan Kylmäkoskella, Taipaleen kylän Ruokolan ratsutilalla oli vuosina 1846-49 isäntänä vänrikki Fredric Ferdinand von Pfaler puolisonaan Sara Fredrica Granfelt. Heidän poikansa Berndt Gustaf Ferdinand oli syntynyt Lempäälän Sotavallan kylässä 26.5.1823 ja hänestä tuli Ruokolan uusi isäntä vuonna 1851.

Tammikuun alussa 1851 Berndt solmi avioliiton Punkalaitumen kirkkoherrana kuolleen Gustaf Tallqvistin (s. 1759 Sammatissa) tyttären, Marian kanssa. Marian äiti oli ollut Märtha Woivalen, joka oli syntynyt Nummen pitäjän Kovelan kartanossa, Riddarvikissä.

Gustaf Tallqvistin toinen vaimo Märthan kuoltua oli ollut Anna Gustava Hallström, kersantti Jonas H:n ja Justina Gustava Bergin tytär. Anna Gustava syntyi Kemiössä, mutta vihittäessä hän asui Punkalaitumella.

Näistä kahdesta aviosta Gustafilla oli yhteensä 11 lasta. Lapsista neljä meni tahoillaan naimisiin muiden kuollessa joko lapsina tai lapsettomina. Pojista Henrik meni naimisiin mäntsäläläisen Antoinette Stjernvallin kanssa ja toimi kirkkoherrana Eurassa ja Kangasalla sekä sopimusrovastina Porissa. Henrik T. oli myös mukana Raamattuseuran ja Evankelisen Yhdistyksen toiminnassa.

Henrikkiä 18 vuotta nuorempi velipuoli Johan Stefan teki myös elämäntyönsä kirkon piirissä. Hänestä tuli lopulta Noormarkun kirkkoherra 1873 ja rovasti 1880. Hän kuoli Noormarkussa vuonna 1908.

Gustafin ja Märthan tytär Ulrika syntyi kesällä 1815 ja noin 30 vuoden iässä hän nai Mikael Paleniuksen. Tämä oli Kangasalan Palon kylästä kotoisin ollut rusthollarin poika. Lankojensa tavoin Mikael pääsi ylioppilaaksi Turussa (1826) ja vihittiin papiksi kesällä 1836. Hän toimi pappina Kangasalla, Messukylässä, Ruovedellä, Punkalaitumella ja Kauvatsalla. Akaan pitäjänapulaiseksi hän tuli 1845 toimipaikkanaan Kylmäkosken rukoushuonekunta. Sieltä hän siirtyi 1851 Luvian kappalaiseksi saaden viran virallisesti 1853.

Tytär Marian puoliso oli siis edellä mainittu Berndt von Pfaler. Avioliitosta syntyi maaliskuussa 1852 poika Carl Gustaf. Tämän perheen kohtalo oli lopulta hyvin onneton. Saman vuoden kesällä perheeseen iski ajalle tyypillinen vitsaus, punatauti. Punatauti aiheuttaa verensekaisen ripulin, joka hoidon puuttuessa johti lähes vääjäämättä kuolemaan. Elias Lönnrotin mukaan (1837) punataudin "saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian kulkutaudiksi".

Suurimpia syitä tautiin olivat kuitenkin huonot käymäläolosuhteet, suojaamattomat tai likaiset vesilähteet sekä ylipäätänsä huono hygienia. Myös kärpäset levittivät tehokkaasti punatautibakteereja elintarvikkeisiin. Arno Forsiuksen kokoamien tietojen mukaan tauti kehittyi epidemian asteelle usein juuri loppukesästä. Nimenomaan vuonna 1852 oli yksi viimeisistä suurista punatautiepidemioista. Suomen lääkintätoimen pääjohtaja kehotti tuolloin lääkäreitä kokoamaan mahdollisimman paljon tietoa taudista. Sitä pidettiin koko maan pahimpana kulkutautina, joka aiheutti suuria tuhoja yhteiskunnalle.

Herra von Pfalerin perheelle punatauti oli katastrofi. Elokuun 7. päivä vuonna 1852 kuolivat sekä isä Berndt Gustaf Ferdinand että poika Carl Gustaf. Murheen murtama äitikin sairasti samaa tautia ja kuoli 10 päivää myöhemmin. Samana päivänä haudattiin Akaan kirkonkirjojen mukaan isä ja poika von Pfaler äiti Marian tullessa haudatuksi syyskuun puolivälissä.

Ruokolan ratsutilan omistus siirtyi tämän jälkeen pois von Pfaler -suvulta. Oheisesta ilmoituksesta, joka koskee tämän Tallqvist -perheen konkurssiasioista, löytyvät mukavasti kaikki Maria Tallqvistin lähipiiriin kuuluneet henkilöt.

Perheen muita sukulaisia löytyy kotisivuiltani sekä Tallqvist että Jägerhorn af Storby sukujen kohdalta.















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Julmaa vanhuksen hoivaa

Liedon Ankan kylän Ryngöllä syntyi tammikuussa 1821 rusthollari Matti Heikinpojan ja Ulrika Jaakontyttären perheeseen tytär, jolle annettiin...