Aloitin omien laskujeni mukaan vuonna 1981 Etelä-Suomen muinaislinnoihin tutustumiseni Raaseporista ja Junkarsborgista Uudellamaalla. Tämän vuoden elokuun ensimmäisenä maanantaina sain vihdoin päätökseen pitkän reissuni ja viimeinen kohteeni saa esittelynsä tässä.Maskun Stenbergan linnavuoren tai pikemminkin kallion historiasta on heikosti dokumentoitua tietoa. Juhani Rinteen mukaan tälle vain kymmenisen metriä korkealle kalliolle olisi pystytetty jokin puolustusvarustus jo 1100-luvulla. Rinne sai vuonna 1908 mahdollisuuden kaivaa Stenbergan laella. Tutkimusten perusteella mäellä sijaitsi 1200-luvulla harmaakivinen linna, joka oli varustettu kahdella tornilla.
Näistä kallion luoteiskulmassa olleen tornin koko oli 13*13 metriä, kun taas vastakkaisessa päädyssä, kaakossa, oli 9*7 metrinen puolustustorni. Muurien paksuus olisi Rinteen mielestä ollut noin kaksi metriä. Edelleen hän sai selville, että viimeistään 1300-luvulla linnassa oli tehty isoja korjauksia. Näissä oli käytetty myös tiiltä rakennusmateriaalina.
Rinteen jälkeen uskottiin vuosikymmeniä, että Stenberga olisi ollut silloista Nousiaisten piispankirkkoa ja täten Suomen ensimmäisiä piispoja palvelut linnoitus. Todennäköisemmin Stenberga oli 1200-luvulla alkunsa saanut linnoitettu kruununkartano. Ensimmäinen kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1398. Tuona vuonna sen omistaja Jakob Abramsson Djäkn lähti maanpakoon.
Ruotsin valtaneuvosto lahjoitti Stenbergan Suomen perusteilla olleelle birgittalaisluostarille ja tämä omistikin sen aina uskonpuhdistukseen saakka 1556. Tuolloin se palautui reduktion yhteydessä kruunun omistukseen.
Itse linna tuhoutui vuosien 1438 ja 1556 välisenä aika. Vaikka häviämisen varsinaista syytä ei tiedetä, arvellaan linnoituksen tulleen puretuksi ja rakennusmateriaalien käytetyn Naantalin nousseeseen luostariin. Onpa väitetty, että Stenbergan kiviä vietiin Turun linnan korjaustöihin 1500-luvulla.
Itseasiassa Stenbergaan oli tarkoitus rakentaa koko tuleva luostari ja tätä varten aloitettiin työtkin 1438. Ne lopetettiin viitisen vuotta myöhemmin, kun birgittalaissisaret päättivätkin asettua Raision Ailostenniemeen eli tulevaan Naantaliin. Kaupunkioikeudet ja luostarisääntö vahvistettiin Kööpenhaminassa 1443.
Museoviraston nettisivujen mukaan Stenbergan linnan olisi rakennuttanut vasta em. Jakob Djäkn vuosina 1377-99. Museovirasto ei myöskään mainitse torneja, vaan puhuu ainoastaan huoneista. Lisätietona mainitaan kaivon jäännös, jonka paikka tosin jätetään kertomatta. Varsinainen Stenbergan kartano oli luonnollisesti tasaisella maalla, heti kallion juurella. Aikojen mittaan se jakautui Stenbergan Itä- ja Länsitaloksi. Ne molemmat ovat edelleen jäljellä, minkä lisäksi Stenbergassa on useita muita asuintaloja.Kuten jo etukäteen tiesinkin, ei Stenberga ole mikään erityisen kiinnostava matkakohde. Tosin se sijaitsee kauniissa maaseutumiljöössä, mutta linnavuoren laelta ei voi parhaalla tahdollakaan löytää merkkejä siellä noin 700-800 vuotta sitten olleessa varustuksesta. Kallion laki on lähes paljas, mutta oletettujen tornien paikalla on vähintäänkin 20-30 senttinen multakerros ja puustoa. Näin mitään käsitystä muureista tai linnoituksen rakenteesta ei voi saada. Tämä sama ongelmahan on mm. Liedon Vanhalinnassa, jossa tosin edes osa varustuksista erottuu jollain tapaa mäen rinteillä.
Ylempi kuva on otettu Stenbergan laelta Maskunjoen suuntaan. Tuo joki on näin kuivaan aikaan melko vähävetinen. Näin ei silmien eteen ainakaan heti piirry kuva piispoja mahdollisesti uhanneista vihollislaivastoista. Toisesta kuvasta saa jonkinlaisen käsityksen Stenbergan "linnavuoren" vaatimattomasta koosta.
Kun lähes 30 vuotta kestänyt urakka on vihdoin ohi, saattaa luvassa olla lisää linnavuoria, niihin liittyviä tarinoita ja ainakin joitain valokuvia ynnä videoita - kaikkea mitä matkan varrella on tullut koottua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti