"Lähellä Rautalammin ja Leppävirran reittien välistä vedenjakajaa oli vielä yksi talo, joka oli erillään kummankin reitin alueen asutuksesta. Se oli Rautalammin reitin suuntaan laskevan Isolauasjärven rannalla. Talo, jota asui Pekka Airaksinen, näyttää rakennetun Leppävirran Kotalahden Olli Leskisen maille. En-simmäinen kerta sitä verotettiin 1561, mutta jo 1557 Airaksisen nimi oli papinveroluettelossa. Nimi oli sii-hen aikaan muualla maassa täysin tuntematon. Kun Pekka Airaksisen isän nimi oli Olli, on olemassa sellainenkin mahdollisuus, että hän on ollut Olli Leskisen poika, joka on saanut uuden sukunimen."
(Prof. Arvo M. Soininen, Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa, Historiallisia tutki-muksia LVIII, Suomen historiallinen seura, 1961, s. 9).
Edellä mainittu Pekka Ollinpoika Airaksinen (Per Olsson Aijraxin, Airaxen) oli ensimmäinen asiakirjoista löytyvä Airaksinen ja ellei hän ollut ostanut kyseisiä maita, saattoi hän olla Olli Leskisen pojan sijasta esimerkiksi vävy. Nimi Airaksinen voidaan johtaa henkilönimestä Airas, josta on tietoja Sulkavalta ja Säämingistä, sekä varsinkin Karjalasta. Airas-nimen alkuperää ei ole kunnolla selvitetty, mutta sitä voi olettaa muunnokseksi skandinaavisesta pyhimysnimestä Airikir, Eirikir (myöh. Erik), joka levisi Suomeen jo viimeistään 1200-luvulla. Vuonna 1890 Airaksisia asui Savossa jo 500-1.000 henkeä ja kaikkiaan nimeä kantoi vuonna 2000 Suomessa n. 2.200 henkeä.
Pekka oli ainoa asiakirjoissa esiintyvä Airaksinen vielä lähes sata vuotta, kunnes heitä 1600-luvun alkupuolella ilmestyy muitakin: Juho (Ihanus), Matti (Matts), Pekka (Pehr) ja Iivari (Ivar) Airaksinen (Ajraxin). Nämä neljä olivat todennäköisesti sukua toisilleen ja edellä mainitun Pekan jälkeläisiä, koska he pitivät kotipaikkanaan juuri samoja maita, joita lueteltiin 1500-luvun Pekka Airaksisen omistuksiin. Airaksisten sukukirjan mukaan vanhemman Pekan myötä nimi on siis syntynyt vain yhden kerran, joten kaikki Airaksiset, tai sellaiset joilla on Airaksisia sukupuussaan, lienevät jollain muotoa sukua toisilleen. 1600-luvun Airaksisita Juhosta, Matista, Pekasta ja Iivarista tulivat kaikista omien sukuhaarojensa kantaisiä.
Juho Airaksinen (Ihanus, eli Johannes Ajraxin), jonka puolison nimeä ei tiedetä, mainittiin 1624 veroluettelossa talollisena Karttulan Airaksela-tilalla (Ajrax); asutus oli siihen aikaan levittäytynyt niin, että nykyisen Karttulan alueella oli kaikkiaan n. 30 taloa. Juholle merkittiin aikakirjoihin viisi lasta:
1. Lauri Airaksinen (Lars Ajraxin), Airakselan torppari , pso. Anna Rissanen (Anna Rissatar), 9 lasta.
2. Kaapo Airaksinen (Gabriel Ajraxin), syntynyt n. 1640-luvulla, talollinen Airaksela-tilalla, k. 1726, vaimon nimi tuntematon.
3. Olli Airaksinen (Olof Ajraxin), pso. tuntematon, 3 lasta.
4. Anna Airaksinen, 1653 – 28.12.1723, sokea loinen .
5. Juho Airaksinen, k. 8.5.1726, todennäköisesti naimaton.
jatkuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti