Tarina Palm-suvusta jatkuu

Lars Bertilinpojan sinetti

Vuoden 1587 maantarkastuskirjasta käy ilmi kuinka suureksi taloksi Olkkala jo silloin oli kasvanut. Olkkalan vuotuinen kylvömäärä oli 16 tynnyriä, kun pitäjän talokohtainen keskimäärä oli hieman alle 3 tynnyriä. Samoin oli heinäsato 80 talvikuormaa; keskiluvun ollessa hieman yli 7 kuormaa.
Bertil Simoninpoika mainittiin eräässä 1500-luvun loppupuolen asiakirjassa, "Kuninkaallinen Majesteetti on armossa antanut toistaiseksi vanhoille huoveille, jotka ovat olleet valtakunnan vihollista vastaan tänä sota-aikana, vapauden tiloille ja taloille, jotka he asuttavat, kunikaallisen kirjeen nojalla". Näitä huoveja luetellaan siinä eri pitäjistä; Vihdistä on 6 nimeä. Tämä ei tarkoita, että Bertil itse välttämättä olisi ollut sotatantereella, sillä pitäjähän tarvitsi nimismiehensä kotona. Hän varusti ratsukkoja. Vuonna 1590 hänellä sanottiinkin olleen 3 ratsua ja ratsusotilasta Anders Boijen lippueessa ja 1594, että "hän oli Boijen väessä".

Bertilillä näyttää ollen ainakin 5 poikaa; varmaankin tyttäriäkin, mutta heitä ei siihen aikaan juuri huomioitu:

1.    ?Erik Bertilinpoika, sotilas, sai 1605 palveluksistaan läänityksiä mm. Vanjärveltä.
2.    Simon Bertilinpoika, main. 1605 Olkkalan toisena omistajana. Hänellä oli 10 lehmää.
3.    Klaus Bertilinpoika, kuoli komppanianpäällikkönä 30-vuotisessa sodassa Saksassa 1630-lu-vulla.
4.    Lars Bertilinpoika, alilaamanni, k. noin 1640, 1.pso. Brita Henrikintytär.
5.    ?

***

Lars Bertilinpoika syntyi ilmeisesti 1570-luvulla; hän varusti 1606 peräti kahdeksan ratsumiestä kruunun armeijaan. Lars oli Hattulan lainlukija (tuomarin sijainen) 1606, Suur-Savon vouti 1607-8 ja vuosina 1619-34 alilaamanni Etelä-Suomen laamannikunnassa.
Päivämäärällä 7.10.1623 hänet nimitettiin Turun hovioikeuden lisäjäseneksi ja hän osallistui hovioikeuden istuntoihin 1630 asti. Testamentissaan 26.3. 1630 hän kutsuu itseään asessoriksi ja alilaamanniksi. Vuonna 1634 hän vedoten sairauteen anoi vapautusta seuraavan vuoden tehtävistä hovioikeudessa.
Vuosien kuluessa Lars liitti maanomistuksiinsa useita taloja Vihdissä. Var-haisin lie se erästä Kirvelän taloa koskeva maininta vuodelta 1623; se oli kooltaan puolen veromarkan talo ja sen oli omistanut eräs Jakob Nilsinpoika, kunnes siitä vuonna 1621 mainittiin, että se oli ollut 4 vuotta autiona.

Käräjillä 20.4.1626 vahvistettiin Larsin omistus erääseen autiotaloon Vanhalan kylässä; mikä talo oli kyseessä jää epäselväksi, mahdollisesti se oli Hiirilä. Samalla mainittiin, että tila oli enimmäkseen rappeutunut ja suuri osa siitä oli ketona, niin hyvin niityt ja ulkomaat olivat pantatut, eikä yhtään raken-nuksista ollut minkään arvoisia, sillä ne olivat joko palaneet tai muuten ränsistyneet. Tila oli 4 äyrin ko-koinen. Uskottujen miesten tehtäväksi jätettiin 7.9.1628 peltojen järjestely naapurusten kesken. Tälle tilalle vapaaherra, kenraalikuvernööri ja Turun hovioikeuden presidentti Nils Bielcke antoi Turun linnassa 20.7.1624 hänen ”alilaamannin, hyvimaineinen Lars Bertilinpojan viljeltäviksi ne pappien maat   Vanha-lan kylässä, jotka ovat kruunulle joutuneet verotettaviksi. Edelleen sanottiin, että "ne maat ovat enimmäkseen olleet autioina, jonka tähden Larsille oli kuntoon saattamisen avuksi myönnetty kahden vuoden verovapauden, ”mutta - kirjoitetaan reunalisäyksessä - kun järjestely on tehty 1623, on sen tähden verot samalta vuodelta suoritettava”. Näiden vapausvuosien jälkeen hän oli velvollinen tekemään H. K. M:ille täydellistä ratsupalvelusta tai suorittamaan tilasta veroa kruunulle.


jatkuu......