Palm -suku

Suvun todennäköisestä kantaisästä Simon Erikinpojasta, Vihdin nimismies 1500-luvulla, lähti yksi Vihdin vaikutusvaltaisimmista sukuryhmittymistä, joka sittemmin 1600-luvulla jakaantui aateliseen Ekestubbe-sukuun ja Vanhalan Ylöstalon rusthollia kotitilanaan pitämään haaraan. Tämä jälkimmäinen otti 1600/ 1700-lukujen vaihteessa itselleen sukunimen Palm. Simon Erikinpoika syntyi ehkä noin 1510 tienoilla, päätellen siitä, että hänen todennäköinen pojanpoikansa syntyi n. 1570. Simon mainittiin 1552 Vihdin nimismiehenä ja henkikirjassa 1559.

Vielä 1540-luvulla ja 1550-luvun alussa olivat Vihdin Olkkalan kahden talon omistajat olleet nimiltään Jöns Tomaksenpoika ja Eskil Månsinpoika (tai Bengt Bengtinpoika). Kuinka Simon oli saanut talot 1550-luvulla haltuunsa jää tietämättä; myöhemmin hänen omistuksistaan kuitenkin puhutaan ostotiloina.
Simon Erikinpojasta kertovat tarinat eivät aina olleet mairittelivia, esim. Sukselan Matts Larsinpoika kertoi 1550-luvulla, että hän oli aikanaan ostanut haavistolaisilta maakappaleen, joka oli juuri hänen omien peltojensa ääressä ja jota sanottiin ”Wissastenmaaksi”. Mutta nimismies, Olkkalan Simon, ei ollutkaan välittänyt Sukselan kylän ja omien maittensa välisestä rajasta, vaan oli vastoin kiinnekirjoja omistanut samaisen ”Wissastenmaan” ynnä vielä Sukselan kylän peltoja. Saadakseen anastuksen oikeudellisesti varmemmaksi, oli nimismies ottanut kyläläisten rajakirjat ja kätkenyt ne. Myös haavistolaiset August Perinpoika ja Olof Sigfredinpoika syyttivät nimismiestä eräiden niittyjen, ”Purhannitun, Witzastennitun, Åyannitun ja Koijtiniitun” anastuksesta. Sitä paitsi nimismies oli ryöstänyt heiltä kaskea sekä heidän takamaansa  .

Nimismies vastasi työnsä puolesta mm. arvovieraiden ja sotilaiden majoituksesta ja kyydityksistä alueellansa, sekä pitäjänkokousten majoituksesta ja kestitsemisestä. Tämän vuoksi yleensä valittiin keskeisesti sijaitsevan, ison talon isäntä nimismieheksi ja hänellä oli poikkeuksetta myös kestikievari talonsa yhteydessä.

Lisäksi nimismies sai ylläpidokseen ½ koukkua maata kaikkine veroineen ja suorituksineen. Vuoden 1561 veroluettelo kertoo, että Simon Erikinpojan talossa asui 10 nokkaveron maksanutta, ts. ripillä käynyttä aikuista ihmistä. Simon lienee kuollut 1560-luvun loppuvuosina.

Edellisen todennäköinen poika Bertil Simoninpoika Olkkalasta syntyi ehkä noin 1540, päätellen siitä, että hänen poikansa syntyi n. 1570. Bertil oli nimismies ja kievarinpitäjä Vihdissä ainakin vuoteen 1591.
Hän oli myös tuomiovaltainen Sääksmäen kihlakunnassa 1586. Simon Erikinpojan kuoleman jälkeen 1560-luvulla oli Vihdin nimismiehenä 1570-luvulla ollut eräs Klas Lindvedinpoika. Mahdollisesti oli Bertil silloin ehkä sotimassa tai vielä alaikäinen; 1584 mennessä hän oli kuitenkin nimismiehenä.
Oluff Larsinpojan pitäessä käräjiä 16.3.1583 astui esille ”kunniallinen ja kyvykäs” mies Bertil Simoninpoika Olkkalasta ja ilmoitti, että häneltä olivat edellisenä kesänä hävinneet kaikki hänen maakirjansa aitan palossa, jonka ynnä kaiken siinä olleen omaisuuden "Thorin tuli", ukkonen, oli polttanut. Nyt kysyi hän lautakunnalta ja rahvaan miehiltä, olivatko heidän mielestään Olkkalan takamaan käydyt rajat seuraavat: ”ensin Purhaioensw, sitten Läppesilda, siitä Hånnanråpacka, edelleen Wiskånkando, Kirffueskalliå, sieltä Sawijlädhe, Purhankeure ja edelleen Måxkåskensw”. Tämän myönsivät oikeaksi 12 lautamiestä sekä Olkkalan rajanaapurit.


jatkuu