Tärkein maahankinnoista oli kuitenkin 1 1/3 äyrin Vanhalan Ylöstalon ratsutila, jonka hän 25.1. 1630 pidetyillä käräjillä vaihtoi Erik Eskilinpojalta (joka ”hyvin harkittuaan sekä vaimonsa, lastensa ja sukulaistensa suostumuksella oli tehnyt ystävyydessä maanvaihdon kunniallisen ja hyvinarvoisan Lars Bertilinpojan kanssa”) yhtä 1 1/4 äyrin Vanjärven tilaa sekä härkäparia ja 2 tynnyriä viljaa vastaan. Tätä maanvaihtoa oli nähtävästi edeltänyt jo eräs toinen maanvaihto, sillä tuomiopöytäkirjassa mainitaan, että Valborg Simonintytär ja hänen poikansa Hindrich olivat vapaasta tahdostaan myyneet Lars Bertilinpojalle 1 äyrin ja 2 pannin maan Vanjärven kylässä 25 taalarista. Mahdollisesti oli jälkimmäinen juuri se talo, joka siis vaihdettiin Vanhalan Ylöstaloon.
Näihin aikoihin Larsin yksityiselämässä oli alkanut uusi luku. Hän avioitui toistamiseen 1624 mennessä n. 50-55 vuoden iässä papinleski Margareta Knutintyttären kanssa, jättäen Olkkalan pojalleen Henrikille. Lars Bertilinpojan 1.pso. oli ollut rälssisuvun tytär Brita Henrikintytär, ns. Ekelöf-sukua.
Testamentissaan vuodelta 1630 Lars ensin kertoo olevansa 60 vuotta täyttänyt (”mine 60 åhr ähre migh förty gångne och aflopne”). Seuraa (vapaasti käännettynä suomeksi):
"Ja niinkuin Pyhästä kirjasta ilmenee, on ihmisen elämä lyhyt ja kurja, niin että elämämme kestää 70 vuotta ja korkeintaan 80, ja kun vanhuus siinä määrin ja miltei kokonaan on alkanut minua ahdistaa, ja kuten tapana on sanoa, mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän otetaan pois, mitä kauemmas ulottuu, sitä lähempänä on kuolema on minun sitä pitäminen muistissa. Koska minulla on jokapäiväinen vieras ja vastustaja, joka on sairaus ja heikkous, joka koettelee minua toisena päivänä enemmän kuin toisena, ei yhdellä vaivalla, vaan useammalla, täytyy minun kärsivallisesti sitä vastaan tehdä työtä ja iskeä, niin kauan kuin Kaikkivaltiaan tahto on, niin kuin päiväläinen tai työmies odottaa työstään illalla lepoa, odo-tan minä sitä ja toivon, ja kun kuolema on kaikille varma, mutta hetki tietymätön, tänään herra, huomenna kuollut, sen tähden olen päättänyt kyvyissäni ollen ottaa asiani jälkeen jäävien hyväksi harkitakseni niiden noudatettavaksi seuraavassa tapauksessa... "
Lars mainitsee myös kuinka hän uuden avioliittonsa myöten muutti Olkkalasta Vanhalaan: "...iagh ifrå Å-lkala gård wijkigt och afträdt hafuer...". Hän ei voinut uudelle puolisolleen luvata tai sitoutua antamaan mitään kiinteä omaisuutta tai maa-alaa, sillä hänellä ei silloin ollut mitään muuta kiinteää omaisuutta, kuin se minkä hän itse oli perinyt ja minkä hänen lapsensa tulisivat perimään. Hän lisää, Jumalaa kiittäen, että hänen vanhemmat lapsensa olivat tulleet siihen miehuuden ikään, että he voivat Olkkalaa hyvin hoitaa, sen vastaanottaa ja kunnossa pitää. Vanhalan talo oli tarkoitettu vaimonsa turvaksi, jottei tämä joutuisi tuuliajolle hänen itsensä kuoltua. Sitten kun he molemmat olisivat kuolleita, saisi poika Johan vaimoineen ja lapsineen sitä asua ja omistaa. Johan saisi siis lunastaa sen sisareltaan, paitsi sitä osaa, jonka leski Margareta oli mukanaan tuonut, nimittäin 2 paria härkiä, 18 (!) lehmää, nuorta karjaa 6 elikkoa, 2 hevosta, 30 lammasta sekä panimokattilan (”brygge ketell”) ja yhden kattilan.
Lars eli vielä 1640, jolloin hän Karjalan laamannikunnan tuomiokirjassa mainittiin "entisenä alilaamannina Vihdissä". Lars Bertilinpojalla ja 1. puolisolla Brita Ekelöfillä oli lapset:
1. Henrik Larsinpoika, Olkkalan omistaja. Teki sotilasuran edeten ratsumiehestä majuriksi ja mm. osallistui Riian piiritykseen 1620-luvulla. Aateloitiin 1639 nimellä Ekestubbe no. 285; nimi on muunnos äidin sukunimestä. Erosi armeijasta sairauden vuoksi 1644 (ol-tuaan viimeksi ratsumestari Torsten Stålhandsken joukoissa) ja palasi Saksasta kotiin, mutta oli vielä 1656-60 Turun linnapäällikkö. 1.pso. tuntematon, 2.pso. Margareta Lemnia.
2. Johan Larsonpoika, Vanhalan Ylöstalon isäntä, pso. sisarpuolensa Kerstin Andersintytär.
3. Anna Larsintytär, k. 1676, pso. ratsumestari Jakob Hästesko-Fortuna Vihdin Kourlasta.
***
Johan Larsinpoika oli Vanhalan Ylöstalon isäntä. Hän sopi perinnöstä siskonsa Annan kanssa 1669. Johanin puoliso oli hänen sisarpuolensa - Johanin äitipuolen tytär aiemmasta avioliitosta Anders-nimisen papin kanssa - Kerstin Andersintytär. Edellä olevan testamenttitekstin perusteella olivat Johan ja Kerstin naimisissa jo 1630 ja heillä todennäköisesti oli lapsiakin siihen mennessä.
Mielenkiintoista olisi tietää, mikä oli naimajärjestys: menikö Johan ensin naimisiin papintyttären kanssa ja isä Lars myöhemmin miniänsä leskiäidin tai leskiäitipuolen kanssa, vai päin vastoin.
Nils Johaninpoika, edellisten poika, oli ratsutilallinen Ylöstalossa ja lautamies. Nils haudattiin Vihdissä 27.12.1710. Hänen pso. oli mahdollisesti Elin Jakobintytär Aquilina, haudattu Vihdissä 1720, Vihdin khra Jacobus Petri Boteruksen eli Aquilinuksen tytär.
Johan Nilsinpoika, edellisen poika, avioitui 1693. Hänen pso. oli Katarina Henrikintytär Vihdin Oravalasta. Näihin aikoihin tuli Ylitalon asukkaille sukunimeksi Palm .
Johanilla ja Katarinalla oli lapset:
1. Nils Johaninpoika Palm, s. 30.1.1695
2. Elin Johanintytär Palm, s. 4.4.1697
3. Kuolleena syntynyt lapsi 1698.
4. Johan Johaninpoika Palm, synt. 1699 , pso. Anna Sofia Oxenia.
5. Margareta Johanintytär Palm, s. 4.6.1701
Lisäksi eräs Jakob Johaninpoika Palm Vanhalasta avioitui 12.9.1730 leski Kirstin Nilsintyttären kanssa Ollilasta. Tämä Jakobkin lienee ollut Johanin ja Katarinan lapsi.
***
Johan Johaninpoika Palmista, s. 1699, tuli seuraava Vanhalan ratsutilallinen. Hän avioitui kappalaisen tyttären kanssa kirkonkylän Niuhalan ratsutilalta, Anna Sofia Oxenia, s. 1698. Tämä lienee tapahtunut 1720-luvun alkupuoliskon aikana, arvatenkin Isovihan miehityksen jälkeen. Heillä oli lapset:
1. ?Maria Sofia .
2. Johan Johaninpoika Palm, 1725 – 74, Ylöstalon rusthollari, pso. Greta Juliana Eggertintytär Enroth, s. 1751 Tuusulassa.
3. Helena Johanintytär Palm, pso. 25.9.1746 Lohjan Hongiston ratsutilallinen Johan Erikinpoika Olin.
4. Kristina Johanintytär Palm, s. 1730, 1.pso. 1751 Ollilan Isontalon rsth Henrik Mattsinpoika (Olin), 2.pso. Ollilan Sorkin rsth Michel.
5. Ebba Johanintytär Palm, 1733 -1810, pso. 1753 Markus Åberg, Vihdin pitäjänräätäli.
6. Jakob Johaninpoika Palm (kaksonen), s. 1739.
7. Katarina-Ingrid Johanintytär Palm (kaksonen), s. 1739.
8. Hedvig Johanintytär Palm, s. 1742, pso. 1785 rusthollari Johan Söderholm Nummen Sitarlasta.
Kiitos RR!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti