Oravaisten toinen luku

Pekka Oravainen teki pitkän päivätyön ruotusotilaana, reilusti yli 30 vuotta, ja lopetti vasta 60 -vuotiaana. Hänen ruotusotilasaikana kävi Ruotsi yhden sodan Venäjää vastaan 1788-90, ”Kustaan sodan”, johon Pekankin on täytynyt osallistua ollessaan jo melkein 50-vuotias:

1788        11.6.1788 kerättiin valtaosa Savon prikaatista oletettuun vuosikatselmukseen Mikkelissä. 1.7. aloitti prikaati etenemisen Savonlinnaa kohti, puolet veneissä Puumalan kautta ja puolet maanteitse. Pari päivää myöhemmin prikaati aloitti linnan piirityksen. Piiritys sujuu kahden kuukauden ajan rauhallisesti, yhtään hyökkäystä muureja vastaan, tai ulosmurtoyritystä, ei tehty. Prikaatilla ei myöskään ollut mukana kuin jokunen pieni tykki. Ruotsalaisten komentajat tiesivät, että päähyökkäys tehdään etelämpänä, joten he haluavat ilmeisesti säästää miehistöä. Syyskuussa Ruotsin sotavaoimat palasi kotiin ja talvileiriin.
1789        Aikaisin kesäkuussa 1789 Savon rykmentin osia sijoitettiin pitkin Savoa, etupäässä Savonlinnaan johtavien teiden varsilla ja puolessa välissä samaa kuuta n. 80 miestä osallistui Porosalmen puolustustaisteluun. 22.6. Valtaosa rykmentistä kokoontui Joroisille. Heinäkuussa osia rykmentistä osallistui hyökkäykseen Juvalle, ajaen venäläiset pakosalle ja elokuussa epäonnistuneeseen yritykseen ottaa Puumalan takaisin. 12.10. meni rykmentti talvileiriin.
1790        Keväällä 1790 hyökkäsivät ruotsalaiset joukot rajan yli Savosta sekä eteläisellä rintamalla Valkealassa, josta venäläiset kuitenkin pakotti heidät takaisin. Oli käynyt selväksi, ettei Ruotsi voinut voittaa sotaa maalla. Kustaa päätti hyökätä laivastollaan Pietariin ja näin saada sota päätökseen. Ruotsalaiset laittoi 3.000 miestä maihin n. neljän päivämarssin päähän Pietarista. Osa joukoista joutui kuitenkin palaamaan laivoille vihollisten painamina. Samalla yhdistynyt venäläinen laivasto alkoi saartamaan ruotsalaisen laivaston Viipurinlahteen 20.6. mennessä. 9.7. venäläiset hyökkäsivät saaristolaivastoa vastaan, mutta hävisivät tykistötulessa ja joutuivat pakenemaan, ruotsalainen saaristolaivasto kintereillään. Takaa-ajossa venäläiset menettivät n. 9.500 miestä ja 50 alusta. Tämä voitto antoi Ruotsille kunniakkaan tilaisuuden rauhan hierontaan. 14 elokuuta solmittiin rauha Värälässä. Rajat jäivät ennalleen. Turhasta turhin "Kustaan sota" maksoi suoraan n. 11.000 henkeä, mutta kun lasketaan mukaan armeijasta levinneet kulkutaudit ja muut sodan vaivat, oli kokonaishinta ehkä n. 50.000 ihmishenkeä.

Ennen Pekan kuolemaa 16.8.1806 ja Liisan kuolemaa 1810 (Karttulan haudatuissa 1810 hänestä käytetään Maria-nimeä) saivat he esikois-Pekan lisäksi 8 muuta lasta:

1.    Pekka Oravainen (Petter), s. 17.10.1775, torppari Karttulan Punnonmäellä, av. 1799, pso. Marja Ek.
2.    Anna Liisa Oravainen (Anna Lisa), s. 1777.
3.    Matti Oravainen (Matthias), s. 1781.
4.    Riitta Kaisa Oravainen (Brita Caisa), s. 1783.
5.    Maija Liisa Oravainen (Maja Lisa), hätäkastettu 1785.
6.    Juho Oravainen (Johan), s. 1786.
7.    Matti Oravainen (Mathias), s. 1788.
8.    Kalle Kustaa Oravainen (Carl Gustaf), hätäkastettu 1792.
9.    Maija Kaarina Oravainen (Maria Catharina), s. 1796.

***

Punnonmäellä sai 19.5.1799 pari Pekka Oravainen (Pehr, Petter, Petter Pehrsson, Petrus Oravain, Orava, Vass) ja Marja Ek, s. 1774, aviottoman lapsen Maria Elisabetin. Heinäkuun 7. päivänä samana vuonna he avioituvat. Aviolittomerkinnässä Pekka on "sotilaan poika" (Sold: son:). Myöhemmin hänet on merkitty torppariksi (T:).
Marja oli nähtävästi alunperin kotoisin Kälviältä, Heikinmäen sotilastorpasta. Siellä asui 1780- ja 1790-luvuilla sotilas Erik Matinpoika Ek (s. 1746) ja hänen vaimonsa Maria Samuelintytär (s. 1746) sekä heidän 6 lastaan:

1.    Erkki Erkinpoika Ek, s. 9.12.1774
2.    Maria Erkintytär Ek, s. 26.9.1776
3.    Juho Erkinpoika Ek, s. 25.9.1778
4.    Antti Erkinpoika Ek, s. 7.9.1781
5.    Jaakko Erkinpoika Ek, s. 16.12.1782
6.    Matti Erkinpoika Ek, s. 10.1.1785

Erik Matinpoika Ekin ja hänen vaimonsa rippikirjamerkinnät ulottuvat loppuvuoteen 1788, sen jälkeen he katoavat. Erkki otettiin ruotuun 2.3.1771 ja sai eron Viaporin katselmuksessa 28.3.1789. Mahdollisesti koko perhe muutti Savoon, sillä Maria ilmestyi Kuopioon Sulkavalta 10.6.1795 (muuttokirjaan hänen syntymävuodeksi oli laitettu 1744), Juho Erkinpoika Ek muutti Kälviältä Kuopioon rengiksi 1789 (muuttokirjan ilmoittama täsmällinen syntymäpäivä vahvistaa identifikaation), jossa hän avioitui 1805 ja Jaakko Ek muutti Sulkavalta Iisalmeen 1814, toimien pappilassa isäntärenkinä.
Vuonna 1802 nuoripari Pekka ja Marja asui Pekan vanhempien kera Punnonmäellä. He saivat vielä 5 lasta 1808-17.

1.    Marja Liisa Oravainen (Maria Elisabet), s. 1799 Punnonmäki.
2.    Pekka Oravainen (Petter), s. 1808 Punnonmäki 1.
3.    Rietrikki Oravainen (Fredrik), s. 1811 Punnonmäki.
4.    Tuomas Oravainen (Thomas), s. 1813 Punnonmäki.
5.    Heta Oravainen (Hedvig), s. 1815 Punnonmäki.
6.    Jaakko Oravainen (Jacob), s. 1817 Punnonmäki.

Marja kuoli Karttulassa 17.11.1826. Rippikirjassa 1839-49 mainittiin Punnonmäellä asuvan mm. leskimies Petter Oravain ja Hedvig.

***

Pekan ja Marjan tytär Heta Oravainen (Hedvig, Hedvig Petri), s. 28. 5. 1815, sai 5 aviotonta lasta:

1.    Anna Kaisa Oravainen (Anna Caisa), s. 1835 Soinlahti.
2.    Pekka Juhani Oravainen, s. 1838 Punnonmäki, pso. Anna Kristiina Airaksinen, 1840 Viitataipale 2 Eskelä - 1912.
3.    Aatami Oravainen (Adam), 1843 Kuivaniemi – 1844.
4.    Marja Oravainen (Maria), s. 1847 Kuivaniemi 3.
5.    Kustu Oravainen (Gustaf), s. 1849 Soinlahti 5.

***

Pekka Juhani Oravainen (Petter Johan), s. 1838, oli renki Savukosken sahalla sekä torpparina Viita-taipale no. 2 Eskelässä. Hänen pso. oli Anna Kristiina Airaksinen (Anna Kristina), 1840 -1912, Viitataipale 2 Eskelä. Heillä oli lapset:

1.    Pekka Juhani Oravainen (Pehr, Petter Johan), s. 1863.
2.    Emma Oravainen, s. 1868.
3.    Ulla Oravainen (Ulrica), 30. 11. 1869-1949, Viitataipale, pso. Simo Pekka Kumpulainen (Simon Petter), 1862-1927, Soinlahti, Karttula.


Kiitos RR!