Entinen ylioppilas Strandberg

Maisteri ja kirkkoherra Carl Henrik Strandberg aloitti uransa jo kolmevuotiaana. Tuolloin hänet merkittiin voluntaariksi Uudenmaan jalkaväkirykmentin Karjaan komppaniaan, josta tehtävästä hän sai ero viisi vuotta myöhemmin.
Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä (31.3.1795) hänet merkittiin Turun katedraalikoulun oppilaaksi ja jo seuraavana vuonna Carl Henrik kirjoitti itsensä ylioppilaaksi. Ensimmäinen varsinainen työnään hän toimi kotiopettajana peräti 47 eri oppilaalle vuosien 1797-1805 välillä. Hän eteni kirkollisella uralla ja tämä yhtenä huipentumana oli papiksi vihkiminen Turun hiippakunnassa 1.6.1805.


Karjaan kirkkoherran apulaisena Carl Henrik oli 1805 ja paria vuotta myöhemmin hänet tavataan Uudenmaan jalkaväkirykmentin ylimääräisenä pataljoonansaarnaajana. Sieltä tie vei lähelle isä Henrik Strandbergin ja äiti Kristina Juliana Muurin kotimaisemia Kiskon Kirkonkylään, jossa hän työskenteli kirkkoherran apulaisena. Taas parin vuoden päästä toimipaikka muuttui, kun Carl Henrik kiiruhti Dragsfjärdin vt. kappalaiseksi ja edelleen Västanfjärdiin. Tenholan vt. kirkkoherraksi Carl Henrik tuli 1816, mutta taas parin vuoden päästä asema muuttui Perniön Kosken ruukinsaarnaajaksi. Karunan kappalaisena ja Lopen kirkkoherrana hän keräsi lisää kokemusta seurakuntalaisten paimentamisesta. Näin hänestä lopulta tuli Karjaan kirkkoherra ja vuonna 1829 rovasti. Hänen merkittävin saavutuksensa jälkipolville lienee ollut teos "Åbo stifts herdaminne I-II", jonka hän julkaisi vuosien 1832-34 välillä.

Vuonna 1818 Carl Henrik Strandberg meni naimisiin Charlotta Fridenin kanssa. Tämä avioliitto päättyi Charlottan kuolemaan 1853 ja nelisen vuotta myöhemmin hän meni 77 vuoden kunnioitettavassa iässä vihille Juliana Margareta Dahmin kanssa. Carl Henrik Strandberg kuoli Karjaalla keväällä 1865 ja Juliana leskenä vasta 1891.
Ensimmäisestä avioliitosta syntyi Kosken ruukilla poika Carl Magnus Albert. Hänet isä lähetti opin tielle ensin Hämeenlinnan triviaalikouluun 1829 ja sitten Turun lukioon, jossa hän opiskeli 1836-38. Ylioppilaaksi Carl Magnus tuli Helsingissä 14.6.1839. Varsinainen virkaura ei koskaan auennut Carl Magnukselle ja hän asuikin "entisenä ylioppilaana" Kiskon Kirkonkylän Immoisten rusthollissa, jonka omisti hänen tätinsä Engla Lovisa S:n puoliso, Johan Hammar.

Vuonna 1854 Carl Magnus löysi itselleen morsiamen. Naapuripitäjä Karjalohjan Puujärven kylän Uudentalon ratsutilalla oli maaliskuussa 1820 syntynyt Christina -nimen saanut tytär, joka nyt vihittiin ylioppilas Strandbergin kanssa. Christinan isänpuoleiset sukujuuret johtavat Malmgrenien kantatilalla, Sammatin Kiikalan kylän Pulkalle.

Tuore pariskunta muutti Särkijärven Vappulan rustholliin, jonka vuokraaja miehestä nyt tuli. Siellä heille syntyivät syksyllä 1855 kaksoset Carl Ferdinand Theodor ja Kristina Augusta Amanda. Perheonnea ei kuitenkaan kestänyt kuin pienen hetken. Heinäkuun viimeisenä päivänä 1857 Carl Magnus menehtyi hukkumalla Puujärveen.

Tässä vaiheessa perheen omistukseen kuuluivat sekä Vappulan että lähellä sijainneen Immolan ratsutilat. Strandbergin perikunta sai nyt haltuunsa tämä kokonaisuuden ja vuonna 1886 tytär Kristinan mennessä vihille siuntiolaisen Berndt Fröbergin kanssa hänet mainitaan "rustitilan omistajana". Jotain oli joka tapauksessa mennyt peruuttamattomasti pieleen. Useissa lehdissä nimittäin julkaistiin vuoden 1889 lopulla oheinen kuulutus. Sen mukaan Kaarlo Strandbergin konkurssipesä myy Vappulan ja Immolan rusthollit huutokaupalla 18.11.1889 klo 1.00 päivällä. Kuulutuksesta käy oivallisesti ilmi 1800-luvun lopun karjalohjalaisen ratsutilan vauraus sekä niihin liittyvät sitoumukset. Vappulan rusthollia rasittavalla eläkeellä lienee tarkoitettu leskivaimo Christina Malmgrenia.

Oheisen esipolvitaulusto kertoo em. Kristina -tyttären sukujuurista.




Kommentit

Suositut tekstit