Kiilan koulu

Venäjän keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1856 julki uudistusohjelmansa, johon sisältyi mm. velvoitus ottaa selvää siitä, miten kansaa sivistäviä kouluja lisättäisiin maaseudulle. Suomen puolella tästä vastasi keisarillinen senaatti, joka aloittikin työn tarmokkaasti. Ehdotuksia pyydettiin ja niistä nousi yksi ylitse muiden.

Herra Uno Cygnaeuksen suunnitelma, jossa opetus alkaisi jo lastentarhoista ja kattaisi koko maan, oli senaatin mielestä toteutuskelpoisin. Niinpä jo 1858 senaatti teki muutoksen, jolla luvattiin kunnallisille kansakouluille valtionapua. Samalla perustettaisiin erityinen opettajaseminaari.

Uno Cygnaeus aloitti tämän jälkeen omien kokemustensa pohjalta kansakoulusuunnitelman teon ja ehdotus hyväksyttiin 1861 senaatissa. Koulut erotettiin kirkon valvonnasta, opettajaseminaari sai alkunsa ja päättäväksi elimeksi tuli kouluylihallitus. Herra Cygnaeus oli sitä mieltä, että koulun piti painottua oli ennen kaikkea oppilaiden siveelliseen ja fyysiseen opetukseen sekä valmentaa varsinaiseen ammattikoulutukseen. Tyttöjen pääsy kouluihin tuli myös taata.

Kansakouluasetus annettiin sitten viisi vuotta myöhemmin ja vuotta 1866 pidetään suomalaisen kansakoulun perustamisvuotena. Asetus nimittäin velvoitti kaupungit perustamaan kouluja kahdeksan vuotta täyttäneille.
Koulu itsessään oli kaksivaiheinen; kaksiluokkaisessa alakansakoulussa opetettiin uskontoa, laskentoa, äidinkieltä, mittausoppia, piirustusta ja voimistelua. Ylempi kansakoulu oli nelivuotinen ja siellä opetus sisälsi myös lastenhoitoa, käsitöitä, maantietoa, luonnontietoa, historiaa, puutarhanhoitoa ja maanviljelystä. Kouluja perustettiin melko ripeästi. Vuonna 1870 niitä oli alle sata, mutta 10 vuotta myöhemmin noin 500.

Länsi-Uudellamaalla sijaitseva Karjaa tuli puolivälissä vuosikymmentä mukaan uuteen maailmaan. Kiilan kylään perustettiin kansakoulu, jolle tilat tarjosi kaupungin itselleen hankkima Klockarsin maatilan vanha päärakennus. Ruotsinvallan aikaan Klockarsin edessä avautuneelle aukealle oli järjestetty mm. sotaväen harjoituksia ja jonkin aikaa siellä pidettiin toria.

Vuonna 1966 vanha päärakennus purettiin ja sen kivijalan jäänteet löytyvät yhä tänä päivänä Kiilan koulukeskuksen pihamaan keskeltä. Muistona tästä ajanjaksosta on valokuva, joka on otettu Klockarsin portaiden juurella vuonna 1905. Näidenkin oppilaiden, jotka olivat ruotsinkielisiä, opastuksena on ollut vuoden 1872 Koulujärjestys. Se antoi vankat neuvot ja käskyt tehokkaaseen koulunkäyntiin.