Vaikka en itse kuulu ao. sukuuun enkä ole sitä lainkaan tutkinut, olen saanut eräältä nettituttavaltani oheisia tietoja tästä suurta kiinnostusta herättäneestä aiheesta; Seton -suvusta
Setonit sanotaan olleen maineikkaimpia Skotlannin vanhoista suvuista ja nillä on näistä myös punaisin veri. Kun muiden sukujen päälinjat olivat talonpoikaista alkuperää, olivat Setonit "Magnae Nobilitatis Domini" ja liittyivät avioliitton kautta neljään kertaan kuninkaallisin sukuihin. Setonit tunnettiin heidän uskollisuudesta Stewart-dynastialle, joiden suojeluksessa he saivat (ja joskus menettivät) arvonimiään ja maaomaisuuttaan.
Suvun kantaisä sanottiin olleen Secker de Seye, Dugdale de Seyn ja Winchesterin jaarlin De Quincyn tyttären poika. Hän oli normannilaista sukujuurta, asettui Skotlantiin kuningas David I aikoihin (1124-1153) ja sai tältä vapauden maihin Itä-Lothianista. Maat tultiin tuntemaan nimellä Seytun, Seyn asutus. Ecker de Seyn pojanpojanpoika Sir Christopher Seyton avioitui Marin jaarlin lesken, kuningas Robert I (Skotlannin kansallissankari Robert the Bruce) siskon Christina Brucen kanssa.
Sir Christopherin sanottiin olleen jättimäisen kokoinen; hänellä oli kahden käden miekka pituudeltaan lähes 1,5-metrinen, jonka nykyään omistaa Georg Seton, Cariston Setonien päämies. Sir Christopher osallistui lankonsa kruunajaisiin 1306. Methvenin taistelussa saman vuoden kesäkuussa kaatui hevonen kuningas Robertin alta, mutta hän sai uuden Christopherilta. Robertin joukot hävisivät taistelun jaarli Pembroken joukkoja vastaan; Christopher pääsi hevosettakin pois taistelutantereelta ja piiloutui Ayrshiren Lochdoonin linnaan. Eräs hänen luottohenkilö, "Juudaksen jälkeläinen nimeltään Macnab", paljasti hänet kuitenkin englantilaisille, jotka veivät hänet Dumfriesiin. Siellä hänet teloitettiin.
Erilaisten Setonien genealogien mukaan laskettu oli William Udnien puoliso Janet siis Robert the Brucen siskon pojantyttärenpojanpojanpojantytär. Kuninkaallisista sukuyhteyksistä kiinnostuneille voi vielä mainita, että tämä myös tarkoittaa, että suomalaisen Udnie-haaran jälkeläisillä on pisara samaa verta kuin esim. Iso-Britannian kuningashuoneen jäsenillä, jotka myöskin johtavat sukujuuriaan Robert I:stä. Koska varsinaista lähdetietoja ei ole olemassa ja muutenkin liikutaan sellaisissa aikakausissa, että asiakirjatieto on hyvin niukkaa, ellei peräti olematonta, kannattaa näihin tietoihin kuitenkin suhtautua lähinnä kuriositeettina, ei faktana.
Peter Udnie
Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1627 skotlantilaisperäisenä kauppiaana Viipurissa, jossa hänestä tuli porvari 1631 ja raatimies 1632. Peterillä oli talo tai taloja Viipurissa ja hän sai 1634 läänityksenä Inkerin Korboselskin pogostan Penigoran kylän. Neljä vuotta myöhemmin hän sai rälssioikeuden Inkerin Massetinan kartanolle. Samoihin aikoihin 1638 Peteriä kutsutaan eräässä kirjeessä "neuvonantajaksi Viipurissa". Hän oli myös korpraali Inkerin aatelislippukunnassa yleten lopulta ratsumestariksi. Vuonna 1647 hänet kirjattiin Ruotsin ritarihuoneelle nimellä Udnie no. 357 naturalisoituneena ulkomaisena aatelismiehenä.
1600-luvun puolivälissä Ruotsin armeija seikkaili Puolassa. Tuo armeijakunta ja Baltiaan sijoitetut varuskunnat olivat tyhjentäneet itäisen rajamaan puolustajista. Täten Venäjän tsaari sai erinomaisen tilaisuuden hyökkäykseen. Vain 3500 miehen voimin hän lähti Käkisalmen lääniiin ja Inkerinmaalle. Lähinnä taisteluita käytiin linnoitusten ympäristöllä.
Kannaksen Raudussa käytiin vuoden 1656 kesällä ainoa avoimen maaston taistelu. Neljän tunnin hyökkäyksen jälkeen sotaonni kääntyi ruotsalaisten hyväksi ja he lähtivät vetäytyvien venäläisten perään. Muutaman hetken päästä venäläiset pysähtyivät eräälle metsäsaarekkeelle ja nyt ruotsalaisista tulikin saaliita. Yksi taistelun tiimellyksellä kaatuneista oli Peter Udnie. Yhdeksän muuta miestä kaatui ja sillä hinnalla sai ruotsalaisjoukko peräti 250 muskettia ja neljä sotalippua.
Peter Udnie haudattiin lopulta Viipurin kaupungin kustannuksella tuomiokirkon kuoriin. Hänen puolisonsa oli Ruuth -sukuinen Anna Johansdotter, jonka kanssa Peterillä oli yhdeksän lasta. Näistä Kristina oli naimisissa Ulvilan kirkkoherran, Gabriel Arctopolitanuksen kanssa. Tytär Anna oli ensin naimisissa kornetti David Asikaisen kanssa ja tämän kuoltua hän nai luutnantti Gustaf Stubben. Sofia -tyttären vei vihille luutnantti Klas Matsson Rundh. Klasin kuoltua Sofian otti puolisokseen vuokraaja Åke Olofsson Raudusta.
Tytär Elisabet oli myös kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli vuokraaja Jakob Wallenstendel ja toinen kauppias Cordt Schluter Nevanlinnasta. Tytär Sara Regina jatkoi samalla linjalla; ensimmäinen mies oli kapteeni rakuunarykmentissä, Jakob Zitting ja toinen Rantasalmen kirkkoherra Jakob Ursinus. Perheen pojista Peter Udnie otti vaimokseen Kristina Wildemanin. William Udnie lienee ollut naimaton sisarensa Karinin tavoin.
Olen törmännyt erään ongelman. Wilskmanin sukukirjan tiedot Åkesen- ja Udnie-suvusta ovat vanhentuneett. Wilskman on väittänyt että ruotsalainen Carlqvist-sukuhaara on Sofia Udnien jälkeläinen, mutta Åkesen on toisen naisen sukuhaara vaikka hän ei pystynyt todistamaan sitä tarkempi. "inspektör" Åke Olofsson oleskeli Pähkinälinnassa 1600-luvun puolivälissä ja hän on varmaan tutustunut Peter Udnieen siellä silloin. Åke Olofssonilla lienee poika jonka nimi on Reinhold Johan Åkesen (manttaalikomisaari), mutta löysin toisen henkilön; Reinhold Johan Åkesen (nimismies Pohjois-Karjalassa) joka kuoli Nurmeksessa 3.4.1732 (30 vuoden ikä), hän syntyi mahdollisesti 1701 tai 1702. Olisiko nimismies Reinhold Johan (joskus Johan Reinhold) Åkesen Sofia Udnien pojanpoika vai mahdollisesti poika tai ulkopuolinen esim. pojanpoikapuoli?? Lisälinkki: http://www.genealogia.fi/genos/45/45_32a.htm (T: Jekki)
VastaaPoistaHei. Olen sukua Arctopolitanuksen kanssa joten minunkin suonissa taitaa olla vähän kuninkaallista verta. T. Maria E. Parker (äidin tyttönimi Stenius, Mia, synt. 1928)
PoistaHuomasin, että Wilksman on yhdistänyt manttaalikomisaari Reinhold Johan Åkesen ja nimismies Reinhold Johan Åkesén samaksi/yhdeksi henkilöksi vaikka toinen on syntynyt paljon aiemmin kuin nimismies Åkesén. Hiski-ohjelman mukaan, että nimismies Åkesén kuoli 3.4.1732, ikä 30 (Hakusana: länsman Reinholt Johan Åkeson - huom! muissa lähteissä nimismies Åkesén). Jekki, taidat lukea toisen kuolinajan väärin.. eli Wilksmanin sukukirjassa. Siitä kuulostaa, että se nimismies R.J.Åkesén voi olla Sofia Udnien viimeinen poika.. mutta se on toki mahdollinen. Asiasta pitäisi selvittää enemmän ja syvästi. Kuvittele, nimismiehellä Åkesénillä on lukuisia jälkeläisiä Nurmeksen kunnassa (melkein puolesta asukkaasta! - siis Timosten suvun kautta sillä nimismies Åkesénin tytär meni naimisiin erään Timosen kanssa.
VastaaPoistaJoo, luin Wilksmnanin kirjaa viimeksi 4 tai 5 vuotta ja yritin luottaa minun muistiin.. Kun purkaa moottoria, ei voi aina kannattaa luottaa muistiin vaan kameraan heh.. En muista oliko se Reinhold Johan Åkesenin.. tai liittyisikö se hänen isän kuolinaikaan.. Kyllä, muistan jotain että Wilksman laittoi nimismiehen kuolinajan toiselle henkilölle sillä molemmilla oo samat nimet ja sukunimet.. Täytyy etsiä ja lukea Wilksmanin kirjaa uudelleen.. Kiitos hyvästä kommennista:) T: Jekki
VastaaPoistaHei, voidaan katsoa nimismies Reinholt Johan Åkesonin kuolinajasta suoraan internetistä kun vain hakusana ´Åkeson´ toimii Hiskian hakukoneessa:
VastaaPoistahttp://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=6522&pnum=34
Sen mukaan, että hän oli 30 vuoden ikäinen, mutta haudattiin vasta 1734!
Olisiko hän sukua Porvoon komissaari Åke Åkessenille:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6367
Kyllä, tiedetään nykyään, että Jakob Carlqvistin äiti ei ollut Sofia Udnie:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4142
Terveisin, lukutoukka.
Morjens! Jep, tuo on tuttu juttu jonka olen tutkinut aiemmin. Niin, Genos-lehden mukaan, että luutnantti Åke Åkessonin vaimo Elsa Gottsman on syntynyt vuonna 1684 eli hän on 18 vuoden ikäinen vuonna 1702. Voi olla, että Åke Åkesson ja Elsa Gottsman olisivat nimismies Reinholt Johan Åkesonin vanhemmat, mutta asian pitäisi selvittää yhä. Lisätiedot:
VastaaPoistahttp://www.genealogia.fi/genos/3/3_45.htm
T: Jekki
Niin, se luutnantti Åke Åkesson voi olla Sofia Udnien poika jos hän on syntynyt vuoden 1679 jälkeen kun hänen vaimo on syntynyt vuonna 1684. Sofia Udnie mainitaan Åke Olofssonin vaimoksi jo vuonna 1679. Ei ole vielä varmuus, onko Reinhold Johan Åkeson luutn. Åke Åkessonin tai Reinhold Johan (vanh.) Åkessonin tai jonku toisen poika - tiedetään vain, että luutn. Åke Åkessonilla 2 tyttäret - ainakin vanhan tutkimuksen mukaan. Nimismies Reinholt Johan Åkesonin vaimo on Juliana Herkepaeus joka on uskonpuhdistaja Martin Lutherin oppilas Paulus Juustenin jälkeläinen. Heillä on yksi tytär, Elisabeth Åkesén. Kannattaa kyllä tutkia Åkesson/Åkesen-sukua enemmän. Siihen asti, ei ole vielä varmuus onko nimismies Reinholt Johan Åkeson Sofia Udnien pojanpoika vai ei.
VastaaPoistaT: lukutoukka
Kivat viestit. Vaikea sanoa, onko Wilksman kirjoittanut sellaista kun Jully Ramsay on väittänyt näin (Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, s. 495): Åke Olofsson blef genom sitt 1:a gifte stamfader för släkten Åkesson, och genom sitt gifte med Sofia Udnie stamfader för släkten Carlqvist (lähteenä Wilksman. Släktbok!!!). Mutta Wilskman on kirjoittanut näin: ´Tab. 1. Åke Oloffson.. II Barn (antagl. alla av första giftet): Åke Åkesson..´. Ikävä kyllä, tuossa kirjassa ei ole lähdeviitteet näkyvässä!! Hän laittoi kysymysmerkin Reinhold Johan Åkessonin kohteelle: ´? Reinhold Johan Åkesson. Var 1704 arrendator av Rautus gods.. - synbarligen densamme Johan Reinhold Åkesson (död 1732) (!!!), som efter stora ofreden tjänstgjorde som kronolänsman i Pielisjärvi och där 31 okt. 1727 ingick sitt (andra?) gifte Juliana Herkepaeus, dotter till kyrkoherden i Pielisjärvi Peter Herkepaeus. Molemmissa kirjoissa oo siis huolimattomasti kirjoitettu. T: ulkopuolinen lukija joka haluaa antaa kommentteja :-)
VastaaPoistaJuu, just se! Olet oikeassa, tarkistin asian äsken. Pitäisi lukea ensi ennekun kirjoittaa jotain.. Tulee paljon ristiriitaista ja epäillyttävää tietoa jos kirjassa ei ole lähdeviitteet ikäänkuin Wilskmanin sukukirja.
VastaaPoistaIhmettelen yhä, mistä tiedosta tulee ´William Udnie´ kun sota-arkistossa löytyy vain Johan Udnie-niminen henkilö joka kuoli Ruotsissa (ainakin ennen 1660-lukua). Onko se Johan Udnie Peter Udnien poika vaikka luultiin William Udnieeksi???
Yst. terv. Jekki
Mielenkiintoistavaa. No, Wilskman väittää kirjassansa, että Åke Åkesson on syntynyt vuonna 1669, muttei näyttänyt tiedonlähteen. Olen samaa mieltä, että vanhaa tutkimusta pitäisi tutkia uudelleen. Löysin myös mielenkiintoisen maininnan Inkerimaan maakirjasta (v. 1647-1649): ´Åke Totts arvningar´. En löytänyt tiedon muista kirjoista, että Åke Tottilla olisi joku maa Inkerimaassa. Lienee toinen ja eri henkilö, joka kuuluisi esim. Tott-Grön-sukuun tai mahdollisesti Tottin sukulaiseen joka katosi Saksan oleskelun jälkeen. En tiedä ketkä ovat ´Åke Totts arvningar´ kun sukulaisten nimet ei mainittu maakirjassa. Olisi hyvä tietää kuuluuko Åke Olofsson ´Åke Totts arvningar´-piiriin esim. äidin kautta vai ei. Eräs professori on tutkinut Inkerimaan historiaa ja väestöä, muttei maininnut Udnie-suvusta ja muista. Eikä ´Ingermanlands herdaminne´-kirjassaan joka on kirjoitettu mielenvaltaisesti.
VastaaPoistaT: ulkopuolinen lukija joka haluaa antaa kommentteja :-)
Moi lukutoukat! Mitä mieltä olette tästä jutusta Genoksessa:
VastaaPoistahttp://www.genealogia.fi/genos/56/56_75.htm
HisKin mukaan, että erään Udnie-suvun jäsen, Helena Udnie, kuoli Hattulassa 5.10.1739, mutta sukunimensä on kirjotettu erikoisella tavalla: ´Hattula - haudatut: kuollut 23.9.1739, haudattu 5.10.1739 Rachkoila, Tasala, Junfru. Helena Udenic, rödsot, 60 v.´
Se kuulostaa kroatialaiselta sukunimeltä, mutten tiedä miksi sitä on kirjoitettu poikkeuksellisesti.
Onko ´Udnie´ kirjoitettu erilaisella tavalla usein, kun mainitiin myös ´Uddeni´.
-Marika-
Hei, tarkoitat varmaan vanhaa kirjaa kun ´Herdaminne för Ingermanland´ on uudempi ja paremmin korjattu versio. Siinä on muutamat maininnat Udnie-suvusta siinä tapauksessa, jos sillä on jotain yhteys papiston kanssa. Professorit saavat sanoa, mitä haluavat - muistakseni olen lukenut professori Jokipiin kirjan jossa väitetään että Peter Udnie olisi saksalainen ratsumestari kahdella hevosella Käkisalmen alueella v. 1653-1655 - se joutui, että hänen ryhmässä on muut saksalaiset Schmidt-ratsuryhmän sotilaat. Todennäköisesti, professori Jokipii ei huomannut, että Peter Udnie on se skotti.
VastaaPoistaJoo, huomasin saman asian Inkerin maakirjasta jossa on lause ´Åke Totts arvningar´, mutta minun mielestäni se tarkoittaa ´maaperinnöt´ tai ´maanomistukset´, muttei perinnön haltijaa. Kannattaa katsoa Clas Tottin sukutaulusta jos löydätte niitä, hän oli muistakseni kenraali Baltiassa. Mutten tiedä kuka hoitaa Åke Tottin maita Inkerissa kun hän kuoli vuonna 1640. Vaikea sanoa tarkoittaako se "sotamarsalkka Åke Tott"
( http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85ke_Tott ) tai joku toinen. Inkeri on ruotsalaisten miehitysmaa 1600-luvun alussa sillä arvelen, että Åke Olofsson on kotoisin ulkomailta jopa Ruotsista. Anna Ruuthin sukulainen on myös valloittanut Inkerin ja sai erään maan Ruotsin kruunulta, mutta hän on lahjoittanut sitä Peter Udnielle ja hänen vaimolle 1630-luvun alussa.
Aika mutkikas asia se Inkerin historiasta.. Vaikea löytää hyvä kirja Inkerin historiasta joka liittyy Ruotsin miehitysaikaan kun Inkeri on Venäjän halluussa yli 300 vuotta.
Olen lukenut Udnie-sukunimen eri tavoilla: Udnie, Udni, Udnij, Udnÿ, Vdnÿ, Vdnie, Uddeni, Uddnie, Udenic, mutten tiedä onko Cath. Uddning/Uddni sukua kun en ehtinyt tarkistaa erään asiakirjan vuodelta 1742.
Yst. terv. Jekki
Lisätiedot Clas / Claes Tottista: http://www.ekolsund.se/slott/claesTOTT.htm
VastaaPoistaTerv. Jekki
Kiitos vihjeestä, Jekki! Hassu kun kirjoititte Inkerinmaasta eri tavoilla.
VastaaPoistaKyllä minä ymmärrän, että Inkeri kelpaa myös, mutta Inkerinmaa on yleinen ja mielummin käyttösana. Tietysti historiallisesta syystä:
http://www.mosaiikki.info/lehti30_inkeri_fi.php
-Marika-
Marika,
VastaaPoistaKannattaa tarkistaa tuo nimen kirjoitusmuoto alkuperäiseltä filmiltä/mikrokortilta. HisKissä saattaa olla yksinkertainen tulkintavirhe. Toisaalta täytyy muistaa, että tuohon aikaan nimien kirjoitusasu saattoi vaihdella paljonkin.
Moi! Totta, kun asiakirjoissa näkyy kirjoitusvirheitä usein, se johtunee kirjoittajista ja äänteen tulkinnan tavasta. On syy muistaa, että Ruotsin vallan aikana, kaikki kirjoitetaan ruotsiksi ja ruotsin äänteet ja niiden korotukset (vrt. murteet) vaihtelevat eri paikkakunnissa. Suomen kieli on kai melkein ainoa kieli jossa puheet kirjotetaan tekstiin muuttumattomana kun esimerkiksi englannissa duu-äänne kirjotetaan you:ksi.
VastaaPoistaViikinkien jälkeläiset Inkerinmaassa? Tiedetään, että Inkerin nimen alkuperää on selitetty monella tavalla, mutta sana Inkeri on yhdistetty Olavi Sylikuninkaan tyttäreen Ingegerdiin joka sai maan huomenlahjaksi Novgorodin suur-ruhtinaalta Jaroslav I:ltä vuonna 1019. Joskus sitä yhdistetään jopa ankerias-sanaan. Inkerinmaata pidetään kalkkikiviylängöksi.
Kenen maa Suomi on sitten 1000-luvun alussa? Messeniuksen mukaan, että Suomessa oli jopa oma kuninkaat ja hyvät lait ennen ruotsalaisten tuloa Suomeen ja eräs suomalaisten kuninkaista pääsi Norjan kuninkaaksi. Olisi kiva tutkistella Suomen historiasta 800-1150-luvulta, mutta se on todella vaikeaa kun ei ole vanhaa asiakirjaa Suomessa ja tiedot pohjastuvat usein arkealogiseen tutkimukseen.
Yritin löytää Helena Udnieen Hattulan rippikirjasta, mutta se on vaikeaa. En ole varmaan, onko siinä kirjotettu Helena Pettersdr (kts. Hattula, Rippikirja 1739-1753, s. 22; Rahkoila, Tasala):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1739-1753_tk94/41.htm
Ja en saanut selville tarkoittaa eräs lause ´Johan Udny´ vai ´Johan dreng´ (kts. s. 39; keskellä):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hattula/rippikirja_1732-1738_tk94/78.htm
Johan Udnie eli Hattulassa ennen sotaa 1700-luvun alussa, en tiedä mitä tapahtui hänelle sodan jälkeen.
Yst. terv. Jekki
Reinholt Johan Åkeson on kolmesti samassa asiakirjassa, jos katsoo Nurmeksen srk:n kastettujen luetteloa netissä. SSHY:n digiarkistossa kuvan numero on 76 ja päiväys 21.9.1732.
VastaaPoistaTuolloin kastettiin 3.4.1732 kuolleen nimismies Reinholt Johan Åkesonin poika, joka sai edesmenneen isänsä etunimen. Kummina oli Herra Komissaari Reinholt Johan Åkeson ja henkikirjoittaja Nils Printz, ym.
- Terveisin Tapani Kovalaine
Niin, komissaari R. J. Åkeson eli vielä nimism. R. J. Åkesonin kuoleman jälkeen. SSHY:n digiarkistossa, Nurmeksen rippikirjassa puuttuu kohde ´Nurmis´ v. 1723 - 1741 (alkuosa lienee repeytty tai alkusivua ei valokuvattu??) siksi minun on vaikea selvittää asuiko komissaari Reinholt Johan Åkeson Nurmeksessa jne. Nimism. Åkesenin leski, Juliana Herkepaeus (s. 1711, toinen mies on Johan Kuokkanen) ja tytär Elisabetha Åkesen (s. 19.11.1728) näkyy sivussa:
VastaaPoistahttp://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1742-1754_tk1354/189.htm
ja
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/rippikirja_1742-1754_tk1354/171.htm
Juliana Herkepaeus ja Johan Kuokkanen saivat lapsen (Eva) 3.7.1744.
Yst. terv. Jekki
Vaikea sanoa, oliko Suomen kuningas ollut olemassa kun saksalainen prinssi ei halunnut tulla Suomen kuninkaaksi 1910-luvun alussa ja Suomen muinaiskuningasta pidetään mytologiseksi hahmoksi usein.
VastaaPoistaTarina Suomen Fornjoter-tarukuninkaasta (tunnetaan yleisesti Fornjoterska snö-dynastia) löytyy Fundin Noregurissa. Fornjoterilla
on 3 poikaa: Aegir (meri), Loge (liekki) ja Kare (meri). Karen poika on Frost, joka tuli
Snö den Gamlen isäksi ( kts. http://no.wikipedia.org/wiki/Sn%C3%B8_den_gamle ).
En tiedä olisiko Snö den Gamle ”sukua” Iso-Britannian kuningashuoneen jäsenille.
Sukutaulut/lisätiedot löytyvät kotisivuista:
http://www.iorbock.fi/kirjasto/tuntematon/suomen-kuninkaat-saagojen-mukaan/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Faravid
Riimukirjoitusten mukaan, että muutamat ruotsalaiset kuninkaat kävivät Suomessa
ennen viikinkien aikaa, mutta asia on tulkinnan varassa. Voidaan vertailla pienet tiedot
ja tapahtumat ajan mukaisesti. Osa niitä pidetään taruksi, mutta on mielenkiintoista tutustua tarinaan:
1)Thorolf Suomessa (noin v. 877) ja kuningas Faravid joka voitti karjalaiset
2)Erik Emundssonin (noin v. 850) käynti Suomessa
3)Erik ”Segersäll” voitti taistelun Suomessa 900-luvulla
4)kuningas Ivar Widfamne (todennäköisesti Karjalan kuningas) mainitiin 700-luvulla
5)karjalaiset tekivät tuhoa Sigurd Ringille 850-luvulla
6)kuningas Wanland Suomessa 300-luvulla (Ynglingan saaga). Tarun mukaan, että
Wanlandin poika Wisbur pyysi Hulda-noitaa karkottamaan isänsä (Wanland) Suomeen, koska Wanlandista tuli uskoton suomalaiselle naiselle
(Vrt. http://cornelius.tacitus.nu/heimskringla/ynglingasagan/11-20.htm )
7)suomalainen Skjalf mainittu (400-luku!)
8)suomalainen prinsessa Drifva (vrt. Ritva) mainittu
Yst. terv. Jekki
Toivon, että kommentoijat pysyvät mahdollisuuksien mukaan faktoissa.
VastaaPoistaTarut ovat mukavia, mutta niitä ei pidä sekoittaa tosiasioihin, varsinkaan sukututkimuksessa.
Totta, mutta on mukava tietää löytyykö Iso-Britannian kuningatar Elisabet II:ssa suomalaista vereä (DNA) vai ei.
VastaaPoistaKuvittele, historian professori Gabriel Rein hyväksyi teorian, että suomalaisilla oli oma kuningas ja samat tiedot muinaiskuninkaista löytyvät hänen kirjasta ´Föreläsningar öfver Finlands historia (af Gabriel Rein. Helsingfors 1870)´. Hän jopa epäilee myös, että suomalaiset olivat sukua kelttiläisille.
Yst. terv. Jekki
On syytä muistaa se kulttuuriympäristö, missä esim. Rein julkaisi teoksensa.
VastaaPoistaLähdekritiikki on kenelle tahansa tutkijalle pohtimisen arvoinen seikka.
Nurmeksen syntymäluettelo on kai ainoa lähde joka todistaa, että komisaari Reinholt Johan Åkeson ja nimismies Reinholt Johan Åkeson ovat eri henkilöä mutta heidän sukusuhteesta ei mainittu tarkempi siinä. En tunne kirkkohistoriaa hyvin, mutta voiko isoisä tulla lapsenlapsensa kummiksi? En saanut selville vielä, milloin kolmas henkilö eli nimismies Reinholt Johan Åkesonin poika kuoli. Elisabet Åkeson kuoli 23.12.1797 (HisKin mukaan).
VastaaPoistaT: lukutoukka
Juu, luulen, että nimismies Åkeson oleskeli tai asui Pielisjärvellä. Pielisjärven vihityt-luettelossa luetaan seuraavaksi:
VastaaPoista´31.10.1727. Crones Länsm. Reinhold Johan Åkesson - jgfru Juliana Herckepáa´
Laita vain sana ´juliana´ HisKin haulle (Pielisjärvi - vihityt) niin löydätte heidät siinä sivussa.
Yst. terv. Jekki
Kummista.. En ole varmaan vanhan ajan kirkon käsityksestä kummista.
VastaaPoistaMutta nykyajan kirkon käsityksen mukaan, että lapsen isovanhemmat voivat ryhtyä kummiksi jos muut ehdot täyttyvät, mitään estettä ei ole.
Lähde: http://www.perhekerho.net/juhlat/kummit.htm
Yst. terv. Jekki
Hei taas! Olen tutustunut erään jutun Käkisalmen tuomiokirjoissa:
VastaaPoistahttp://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/index.html
( tietysti, Olof... sitten Oke..:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth8.htm
ja ´Niellss Olofsson Printz´
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth27.htm )
Pohdiskelen yhä onko "cronones befallningsman Niells Ollsson" (joskus "befallningsman Niells Ollsson PRINTZ, Sakkola 1669, lienee ollut pormestari) Oke Ollssonin (insepctor, Sakkola 1675) veli.
Erään tiedon mukaan, että pormestari Nils Printzin (s. 1630, k. 1677) isä on Olof Printz (lienee ruotsalaista sukujuurta, ? Olof Olsson Printz, s. 1594 Lödöse, Ruotsi).
Lisätiedot:
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/11248.html?1221910181
Vaikea sanoa, onko Åke Olofsson Olof Printzin poika kun en voi lukea enemmän kotisivun kautta.
Täytyy kai mennä arkistoon ja lukea/etsiä enemmän.
Yst. terv. Jekki
Kivat ketjuviestit. Oletteko lukeneet "Lappvesi 12.-13.10.1668"-asiakirjaa? Siinä mainitaan, että Peter Udnie sai 9 lasta, mutta vain 8 niistä mainitaan nimellä. William Udnie ei mainittu siinä.
VastaaPoistaSota-arkistossa löytyy vain
(kortiston tunnus on KrA Reg Off 1620-1699 S16304):
1) Peter Udnie E.2 (luultavasti 2 henkilöt samassa kortistossa)
2) KrA Reg Off 1620-1699 S16304
Johan Udnie
fänrik vid Närke-Värmlands regemente / 1654: vol. 3, 6.
Från reformerad 1655: 3 död i april 1655.
Fullmakt att vara fänrik 1654 23/5.
/Krigskoll. registratur./
Terveisin, toinen lukutoukka ;)
Tapani, Nurmeksen syntyneet-luettelossa näkyy myös nimism. Reinholt Johan Åkesonin (?toinen) poika nimeltä Johan, mutta HisKin (toimi vain kun laitetaan ´Anna Mätiläin´ HisKin haulle) merkinnän mukaan, että hän on nimismies R.J. Åkesonin ja Anna Mätiläisen avioton poika (s. 13.4.1727).
VastaaPoistaLähde:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/syntyneet-vihityt-kuolleet_1723-1755_tk1362-1363/12.htm
Yst. terv. Jekki
Hyvät sukutukijat!
VastaaPoistaTyöskenten Pohjois-karjalan museossa, ja olen etsinyt googlesta tietoja tuomari Åkesonista, joka osallistui ns. heimosotiin Aunuksessa toimihenkilönä, ja kuvautti itsenä Sortavalassa 1919. Tämä oli ainoa sivusto, jossa oli tietoja suomalaisista Åkesoneista. Tosin keskustelu liittyi vain 1600- ja 1700-lukujen Åkesoneihin. Onko suku kokonaan kuollut Suomessa?
Kannattaa katsoa Helsingin yliopiston osakuntien (tai erään osakunnan) martikkeli / luettelo sillä sen kautta voidaan saada lisätiedot. Sitten jatketaan esim. Hiskilla kun tietää esim. isän nimen.
VastaaPoistaHyvää joulua!
T: Jekki
Etsin lisäselvyyttä Udney/Udni -nimeen. Nurmeksessa on nykyäänkin Udd-sukunimisiä henkilöitä, mahdollisesti muuallakin Suomessa. Mieleni juolahti, voisiko Udd-olla Udney-nimen muunnos.
VastaaPoistaOlen ymmrtänyt, että Suomessa on samoihin aikoihin vaikuttanut kaksi Reinhold Johan Åkesenia. Minulle on epäselvää, kumpi näistä meni naimisiin Julianan kanssa. ja kuka oli Juliaana äiti? Isähän oli Lieksan Herkepaeus.
Olen aloittelija, ja toivon ystävällisesti, että joku kokeneempi vastaisi. Olen Julianan jälkeläinen Nurmeksesta.
Udd on suomeksi kärki. Voi olla muitakin merkityksiä. Joten kyseessä on varsin yleinen sana, joten en ainakaan itse lähtisi näin heppoiselta pohjalta vetämään johtopäätöksiä.
VastaaPoistaLuultavasti nimi on muodostanut aivan toiselta pohjalta. Kannattaisi siis selvittää vaikkapa parin henkilön osalta muutama esipolvi taaksepäin ja katsoa, missä vaiheessa tuo sukunimi putkahtaa esiin.
Mielenkiintoinen vanha ketju...Johan Åkessoneja oli kolme nimikaimaa peräkkäin. Manttaalikomissaarin poika nimismies Åkesson hukkui keväällä 1732 ja poika Johan syntyi syyskuussa 1732. Åke-suku ei ole kadonnut mihinkään, meitä on edelleen P-Karjalassa. Olen itse manttaalikomissaarin jälkeläinen 8. polvessa
PoistaMielenkiintoinen tämä viestiketju, Auli Patjakselle tiedoksi, Åke-suku ei ole kadonnut mihinkään, meitä on paljon P-Karjalassa edelleen, olen manttaalikomissaarin jälkeläinen. Tutkimukset jumiutuneet Olof Åkessoniin. Johan Reinhold Åkessoneja oli 3 sukupolvea peräkkäin. Nimismies Åkesson, manttaalikomissaarin poika, hukkui keväällä 1732 ja poika Johan syntyi isänsä kuoleman jälkeen syyskuussa 1732.
VastaaPoistaRaija Mononen, Jns