Norsuja Suomessa?

Kustaa Vilkuna kirjasi Suomalainen Suomi -lehden artikkelissaan (1917) ylös niitä sotilasnimiä, mitä Savon jalkaväkirykmentissä mainittiin sotilailla olevan vuonna 1735.

Afrikan ja Intian niemimaan villi- ja tarueläimistä olivat mukana mm. tiikeri (Tiger), pantteri (Pantter), kameli (Camel), yksisarvinen (Enhörning) ja norsu (Elephant). Näistä monia käytettiin toki muuallakin päin Suomea ja esimerkiksi Elephant -nimisiä pappismiesten jälkeläisiä löytyy koko joukko.

Yksi näistä oli Pieksämäen kappalaisen, Simo Tarvoniuksen tytär Anna Maria Elephant.

Sukututkija Kaarlo Teräsvuori ihmetteli 1940-luvun alussa syytä siihen, että Tarvonius -nimisen isän tytär esiintyy Elephant -nimellä vihittyjen luettelossa. Tähän on kuitenkin löytänyt Vilkuna loogisen selityksen. Kalevaseuran vuosikirjassa vuodelta 1939 hän todisti sanojen "tarvas" ja "tarvo" tarkoittaneen monin paikoin Suomessa samaa kuin nykykielen norsu.

Nimi ei miestä pahenna, mutta sotamiestä nämä eksoottiset valinnat ovat varmasti kiehtoneet. Todennäköisesti yksi näistä kiinnostuneista oli Kiskon Kurkelan kylän Pipon ratsutilan mailla asunut rakuuna Fredric Elefant.

Hän oli tullut puoliso Johanna Nymanin kanssa Kurkelaan naapuripitäjä Perniön Haaroisista. Johannan oma isä oli myös sotaväessä. Rippikirjan mukaan hän oli Haaroisten rakuuna numero 87. Fredrik ja Johanna vihittiin toukokuun lopulla 1798 Perniössä ja tuolloin sulhasta nimitetään reserviläiseksi.

Perheen kaksi ensimmäistä lasta syntyi kotipitäjässä, mutta vuosien 1802-1803 paikkeilla he muuttivat Kurkelaan. Siellä perhe kasvoi vielä viidellä lapsella. Näistä lapsista 1801 syntynyt Johan meni naimisiin kiikalalaisen Anna Stina Michelsdotterin kanssa ja jäi asumaan kotikyläänsä. 1830-luvulla hänet mainitaan Yli-Pipon eli Eliaksen rusthollin muonatorpparina. Anna Stina kuoli 1834 ja toinen vaimo löytyi Suomusjärveltä.

Räätäli Johan Domanderin tytär Maja Stina oli Johanin vuoden verran nuorempi ja kotoisin Kettulan kylän Härkälän talon torpasta. Hänen isoisänsä oli saman kylän Tomman talollisen, Petter Simonssonin poika. Petter puolestaan oli kotoisin Uskelan Pyölin kylästä ja tullut Tommalle naituaan edellisen isännän leskivaimon, Maria Johansdotterin.