Lohjan Routiolta lähtöisin olleeseen Rautell -sukuun kuulunut Anna Lovisa R. syntyi Pohjan pitäjän Trädbollstadin ratsutilalla vuoden 1793 tienoilla. Hänet vihittiin alle kaksikymppisenä Tammisaaren Skåldön saaren Kopparön talossa syntyneen Johanin kanssa. Nuori mies käytti isänsä Carlin tavoin sukunimeä Kopparström, joka oli yksi kotitalon tai kylän muodostetuista nimistä läntisellä Uudellamaalla. Johanin velipoika Elias antautui pappisuralle toimien Pohjassa kirkkoherran apulaisena ja kotikaupungissaan pedagogina. Hän kuoli naimattomana tapaturmaisesti kesällä 1830.
Johanista tuli isänsä jälkeen Kopparön uusi rusthollari ja lapsia Anna Lovisan kanssa siunaantui yhteensä yhdeksän. Heistä olen toistaiseksi onnistunut selvittämään vain yhden myöhemmät vaiheet. Esikoistytär Erika Lovisa vihittiin Hermansön tilallisen, maanmittausoppilas Simon Petter Silfverbergin kanssa 1830-luvun lopulla. Simon Petterin sisko Katarina Albertina oli naimisissa komissiomaanmittari Erik August Hambergin kanssa, joten tässä voidaan havaita yleinen taipumus hakea puoliso omasta sosiaalisesta tai kulttuurillisestä piiristä.
Simon Petterillä ja Erika Lovisalla oli ainakin neljä lasta, joista osa kuoli lapsena. Vuonna 1845 syntynyt poika sai nimen Erik Ludvig ja hän lähti jo varhain opintielle. Jo vuonna 1861 hän oli farmaseuttioppilaana apteekkari Serlachiuksella Tampereella. 1860-luku kului farmasian opinnoissa ja helsinkiläisen apteekkari Björklunin palveluksessa. Proviisori Erik Ludvigistä tuli 1873 ja tämän jälkeen hän työskenteli Arvidssonilla Helsingissä ja seuraavan vuoden loppusyksystä Viipurin kaupungissa apteekkari Björkmanilla. Hänelle myönnettiin erioikeus Muolaan apteekkiin lokakuussa 1879 ja tämän hän omisti aina kuolemaansa saakka tammikuussa 1887. Apteekkari hänestä oli tullut keväällä 1881. Erik Ludvig Silfverberg oli naimisissa Maria Vigelia Schultzin kanssa, joka oli häntä 20 vuotta nuorempi.
Erika Lovisa Kopparström kuoli toukokuussa 1879 syntymäkodissaan. Helsingfors Dagblad julkaisi kuolinilmoituksen 27. päivä toukokuuta. Leskirouvaa jäivät kaipaamaan oma lapsi, lapsenlapsi, ottolapsi ja veli sekä sukulaiset ja ystävät.
Mainittu veli oli Gullön maatilaa viljellut Erik August K., joka oli vuonna 1866 nimitetty Tammisaaren kunnallislautakunnan esimieheksi. Hän oli ilmeisen varakas mies ja osti mm. kiinteistöjä kaupungin keskustasta, kuten oheisesta Virallisen Lehden kuulutuksesta voidaan päätellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti