Lappeenrannan kehruuhuone oli itseasiassa vankila, johon sijoitettiin etupäässä lapsenmurhasta tuomittuja naisia. Sillä oli oma saarnaaja vuodesta 1820 alkaen. Kehruuhuone lakkautettiin 1880-luvun alussa ja muutettiin miehille tarkoitetuksi työvankilaksi. Naiset siirrettiin Hämeenlinnan naisvankilaan, mutta saarnaajan työ jatkui Lappeenrannassa aina 1900-luvulle saakka.Lopen pitäjän Vatsian kylän Peutetren (?) eli Ukkolan torpassa aviottomana lapsena vuonna 1840 syntynyt Aquilina Kustavantytär Kant joutui vuonna 1872 tuomiolle tehtyään "aikomattoman lapsenmurhan". Oikeus langetti onnettomalle naiselle "kahdeksan ajastaikaa" vankeutta. Näin hänet lähetettiin Lappeenrantaan ja kehruuhuoneen portit sulkeutuivat Aquilinan takana elokuun 28. päivä vuonna 1872.
Heinäkuussa 1880 Aquilinan Kant kävi viimeisen kerran Herran Pyhällä Ehtoolllisella kehruuhuoneen tuon hetkisen saarnaajan, Georg Grönbergin edessä. Koska vankeusaika oli ohitse kirjoitti samainen Grönberg "välttävästi" käyttäytyneelle vangille papintodistuksen syyskuussa samana vuonna. Tämän papintodistuksen Aquilina Kant toi mukanaan palatessaan taas kotipitäjäänsä Lopelle.
Hänen äitinsä Kustavan vanhemmat olivat sotilas Karl Kustaa Kant, ent. God ja vaimonsa Eeva Regina Tuomaantytär. Lopen rippikirjassa Karl Kustaan syntymävuotena on 1779, mutta hän oli tosiasiassa hieman vanhempi. Hänen isänsä oli sotilas Anders Renfeldt ja äitinsä Liisa Matintytär. Anders oli kuollut 1795 Rengon Vehmaisissa ja leskivaimo Liisa oli sen jälkeen muuttanut poikana luo Lopelle missä hän sitten itse kuoli 20 vuotta miestään myöhemmin.
Kustavan äidin, Eeva Reginan sukuperä tuottaa jonkin verran ongelmia. Rippikirjojen mukaan hän oli syntynyt vuonna 1783. Muuttomerkintöjä seuraamalla hänet voidaan yhdistää 1790-luvulla Lopen Salon kylän Pollenojan torpassa asuneen Tuomas Erkinpojan ja Riitta Juhontyttären perheeseen. Kuitenkaan Eeva Reginaa ei näy tämän perheen lasten joukossa esimerkiksi vuosien 1786-91 rippikirjassa. Tässä yhteydessä mieleen juolahtaa se tosiseikka, että ao. seurakunnan arkistot vuosilta 1774-1785 haihtuivat suurelta osin savuna ilmaan Pappilan palossa 17.4.1832. Tässä samassa onnettomuudessa roihusivat myös Strandbergin Turun hiippakunnan paimenmuiston aineistoa. Karl Henrik Strandberg oli tuolloin juuri Lopen kirkkoherrana.
Eräässä netissä julkaistussa sukuselvityksessä huomasin sotilas Karl Kustaa Godin syntymävuodeksi ilmoitetun tuon rippikirjan luvun. Syntymäaika täsmentyi tämän sattumalta eteeni Digiarkistosta osuneen papintodistuksen avulla. Ripitettyjen luettelosta voi muuten löytää myös Kustava Kantin - hänet luonnollisesti kutsuttiin "puhutteluun" Aquilinan syntymän johdosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti