Suomen ensimmäinen musiikillinen yhdistys

Suomen vanhin musiikkiyhdistys on Turun Soitannollinen Seura, Musikaliska Sällskapet i Åbo. Se on perustettu jo 1790 ja toimii yhä aktiivisesti.

Vuosina 1790-1803 seura järjesti konsertteja nykyisen Linnankadun varrella sijainneessa Seipellin juhlasalissa. Vaikka seuran orkesteri koostui lähinnä harrastelijoista, se oli ilmeisen korkeatasoinen. Alttoviulisti toimi Turun Akatemian fysiikan professori ja yliopiston myöhempi rehtori Gustaf Hällström. Toinen tuleva kuuluisuus oli valtiopäivämies ja arkkipiispa Jakob Tengström. Vaikka yksityiskohtaisia tietoja kokoonpanosta ei ole säilynyt, siinä sanotaan olleen 1790-luvun alussa 21 m
iestä. Näistä noin puolet soitti jousia.

Musikaliska Sällskapet seurasi tarkasti aikaansa ja niinpä se ohjelmistossa oli jo vuonna 1803 mm. Beethovenin sävellyksiä. Seuran erikoinen ylpeydenaihe oli Pohjoismaiden huomattavin nuottikirjasto. Siihen kuului 1800-luvun taitteessa noin 2600 teosta. Tämä arkisto on Turun palosta ja muista ongelmista huolimatta edelleen olemassa ja sen vanhimmat painatukset 1700-luvulta ovat mukana kansainvälisessä RISM-rekisterissä.


Maamme läpi Tukholmasta Pietariin matkanneet muusikot konsertoivat tuohon aikaan mieluusti seuran orkesterin säestäminä, koska tiesivät yleisön olevan kiitollista ja orkesterin avuliaan. Yhtenä
toimintamuotona seuralla oli myös koulutus. Konserttimestarin oppilaisiin kuului maamme ensimmäinen naisviulisti, Catharina Torenberg. Mamselli Torenberg, kuten häntä lehdistössä nimitettiin, esiintyi joskus yhdessä vain kymmenvuotiaan pianistineiti Carolina Stenborgin kanssa.


Eräs aikakirjoihin jäänyt tapaus on 24.1.1800 Seipellin juhlasalissa järjestetty seuran vuosijuhla. Siinä runoilija Michael Choraeus piti puheen ja ylioppilas Mayer-Levin esitti aarioita. Aariat olivat konserttimestari Fredric Lithander säveltänyt Choraeuksen runoihin. Ylioppilas Mayer-Levin oli kotoisin Königsbergistä ja käytettävissä olevien tietojen mukaan ensimmäinen Turun Akatemiaan hyväksytty juutalainen.
Tuohon
aikaan juutalaisen pääsy akateemiseen maailman ei ollut aina mutkatonta.
Turussa oli rehtori Henrik Gabriel Porthan päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. Asiasta ei tehty numeroa, vaan nuoren miehen "sallittiin tehdä ylioppilasvala". Mainittakoon muuten, että runoilija Choraeuksen puoliso, Sofia Kristina Wester oli toisessa aviossaan naimisissa hieman kuuluisamman runoniekan, Frans Mikael Franzenin kanssa.

Ylioppilas Mayer-Levinistä tuli myöhemmin kirjakauppias Turkuun. Hän oli luultavasti ensimmäinen, jonka puodista löytyi laajemmassa mitassa partituureja ja nuotteja.

Kommentit

Suositut tekstit