Ekeroddeja

Marttilan pitäjän vihittyjen luetteloissa ei juuri näy Auranmaata tai Turkua kauempaa tulleita sulhaisia. Sulhasia sen takia, että vihkiminen tapahtui entisaikaan aina morsiamen kotiseurakunnassa. Toki tästä on poikkeuksiakin, kuten joulukuun lopulla 1851. Tuolloin vihittiin Uudessakaupungissa asunut seppämestari Johan Grönroos ja Loven kylän Knaapin rusthollin mailla asunut "mamselli" Karolina Ekerodde.

Knaapilla asui naimattomana myös Karolinan sisko Amalia Vilhelmina. Sisarukset olivat syntyneet Pöytyän Kaulanperän Arkkilan puustellissa, missä heidän isänsä Didrik Lorentz Ekerodde tuohon aikaan asusti. Vänrikistä luutnantiksi ylennetyn Ekerodden ensimmäinen puoliso Sophia Margareta Finne oli kuollut kesän 1810 lopulla ja kolmisen vuotta myöhemmin leski avioitui toisen kerran itseään huomattavasti nuoremman Maria Erkintyttären kanssa. Tämä oli kotoisin naapurista, Rontin rusthollista. Ikäeroa pariskunnalla oli peräti 40 vuotta.

Didrik Lorentz Ekerodde oli ilmeisen viriili mies, sillä hänen nuorin lapsensa, edellä mainittu Amanda Vilhelmina syntyi elokuussa 1828 isän ollessa jo 77 vuoden ikäinen. Kovin kauaa hän ei kuopuksestaan ehtinyt iloita, sillä "vanha luutnantti" menehtyi marraskuun alussa samana vuonna.

Ekerodden ensimmäinen puoliso, rouva Finne oli syntynyt jo 1729 Juvan pitäjässä, missä hänen isänsä, varusmestari Jacob Leonhard Finne tuohon aikaan asui vaimonsa Gertrud Helena von Dehlvichin kanssa. Koska Maria Erkintytär oli syntynyt 1791, oli Ekerodden ensimmäisellä ja toisella vaimolla ikäeroa 62 vuotta. Didrik Lorentzilla ja Sophia Margaretalla ei ollut yhteisiä lapsia, sillä heidät oli vihitty Vesilahdella 1782, jolloin morsian oli ehtinyt jo viidenkympin paremmalle puolelle.

Minkä takia Karolina Ekerodde sitten sai miehensä peräti Uudestakaupungista saakka? Mikä yhteys Marttilassa asuneella, aatelisvertakin esivanhemmiltaan saaneella nuorella naisella oli länsirannikolle? Luultavasti selittävänä tekijänä on Karolinan isoveli, Didrik Albrect Ekerodde. Tämä nimittäin asusti Uudessakaupungissa ja tienasi elantonsa perheelleen värjärin ammatissa. Värjäri oli myös Ekerodden sisarussarjan vanhimman, Maria Johannan puoliso Samuli Uotila. Tämä pariskunta asui Oripäässä.

Käsityöläisemme, seppämestari Grönroos ja värjäri Ekerodde, ovat varmasti joutuneet keskenään tekemisiin ammattinsa puitteissa - olivathan käsityöläiset melko lailla oma yhteiskuntaluokkansa vielä 1800-luvun alun Suomessa. Voimme hyvin kuvitella, että värjäri on maininnut jossain keskustelussa Marttilan Loven hiljaisessa maaseutukylässä majailevasta, naimattomasta sisarestaan. Amalia Vilhelmina sen sijaan jatkoi eloaan Knaapilla nauttien samalla pienestä eläkkeestä, joka hänelle myönnettiin isä Didrik Lorentzin ansioista. Hänen hiljainen elämänsä päättyi keuhkotaudin seurauksena toukokuun lopulla 1860 vain 32 vuoden iässä.

Karolina Ekerodde oli kauan ennen avioitumistaan, jo vuonna 1842 saanut aviottoman tyttären, Olga Marian. Marttilan kastettujen luettelon mukaan lapsen isä oli Pietarissa majaansa pitänyt pianisti Carl Samuel Eichorn. Tässä kohtaa täytyy taas antaa mielikuvitukselle sijaa tosiseikkojen puuttuessa. Karolina oli varmaan tavannut Carl Samuelin viimeksi mainitun matkatessa pitkin Härkätietä, sillä Eichornien perhe asui ainakin 1820-luvulla Hämeenlinnassa. Toisaalta Turusta Pietariin matkatessaan saattoi kulkija käyttää ns. Ylistä Viipurintietä, jonka yhtenä osana oli juuri Härkätie. Ekeroddden siskokset asuivat sopivasti matkan varrella ja saattoivat tavata ihmisiä vaikka lähellä sijainneessa krouvissa, missä matkamies lepuutti hevostaan virvoittaen samalla itseään paikan antimilla.

Kommentit

Suositut tekstit