Tuorlasta tutkinto ja työpaikka

Lokakuussa 1888 jaettiin Piikkiössä sijaitsevassa Tuorlan maanviljelyskoulussa päästötodistuksia ns. vuositutkinnon aikaan. Tutkinto sisälsi maanviljelysoppia, karjanhoitoa, hevosenkengitystä sekä luvunlaskua. Koulusalissa oli lisäksi näytteillä oppilaiden piirustusvihkoja sekä oiko- ja kaunokirjoitustöitä. Paikalla olleet saivat sen käsityksen, että koulussa oli ahkeroitu menestyksellisesti.

Tuorlan kartanon omistaja, metsäherra Michael von Haartman oli paikalla jakamassa todistuksia. Hän olikin tehtävään mitä sopivin paitsi paikan omistajana niin myös ansioituneena metsä- ja maatalouden toimijana. Suomen Kansallisbiografia kertoo miehestä mm. seuraavaa;

Michael von Haartman suoritti Maanmittauksen ja metsänhoitolaitoksen ylihallituksen tutkinnon, hankki sen jälkeen työkokemusta metsäkonduktöörinä ja vt. metsänhoitajana Pudasjärven Ohtavaaran ja Viitasaaren metsänhoitoalueilla sekä sittemmin Viitasaarella vakinaisena metsänhoitajana, kunnes sai kesällä 1868 alimetsänhoitajan viran Metsähallituksessa. Viitasaaren hoitoalue oli perustettu vasta 1859 yhtä aikaa metsähallinnonalan kanssa, joten von Haartman on hyvä esimerkki 1800-luvun nuoresta säätyläismiehestä, joka valitsi urakseen uuden, nousevan hallinnon- ja taloudenalan. Siirtyessään Helsinkiin keskushallinnon palvelukseen hän sai saman vuoden marraskuussa erivapaudella myös toimeen senaatissa ylimääräisenä kamarikirjurina. Näiden lisäksi von Haartman toimi muun muassa Manufaktuurijohtokunnan sihteerinä 1870 ja metsähallituksen vt. kamreerina vuodesta 1871.


Von Haartman erosi alimetsänhoitajan virastaan samoin kuin kaikista muistakin toimistaan jo syksyllä 1874. Hän siirtyi Piikkiöön Tuorlan kartanoon, joka oli kuulunut 1860–1874 hänen velipuolelleen salaneuvos Karl Frans Gabriel von Haartmanille. Tuorlassa Michael von Haartman ryhtyi kehittämään tilaa monin tavoin, paneutui maanviljelyyn ja erityisesti siihen liittyvään liiketoimintaan. Kartanossa oli tilaa harjoittaa kokeiluja. Se oli 1905 noin 700 hehtaarin suuruinen.


Samana vuonna 1874, kun von Haartman erosi viroistaan pääkaupungissa ja asettui kartanoon kotiseudullaan Piikkiössä, hän solmi avioliiton ruotsalaisen serkkupuolensa Elma Rosina Kempen kanssa.

Eipä ollutkaan ihme, että Michael von Haartman oli yksi niistä, jotka perustivat maatalouskoulun Tuorlaan vuonna 1885. Laitos ei ollut kovin iso, mutta sitäkin merkittävämpi. Siellä järjestettiin mm. maamme ensimmäiset tarkastuskarjakkokurssit ja Tuorlan lypsykoneet olivat ensimmäisten joukossa koko Suomessa. Koulutus noudatteli 1840 perustetun Mustialan maanviljelyskoulun opetustaohjelmaa kestäen kaksi vuotta. Koulun käyneillä oli valmiudet toimia esimerkiksi suurten tilojen työnjohtajina.


Vuonna 1888 valmistuneita oli yhteensä yhdeksän, joista peräti kuusi pääsi saman tien koulutustaan vastaavaan työpaikkaan. Herrat August Björkman Perniöstä, Aksel Vilhelm Johansson Paraisilta ja Johan Alfred Svensson Raisiosta joutuivat vielä miettimään, mitä jatkossa tekisivät.


Tuorlassa sijaitsi myös "Tuorla Konvservfabrik" eli säilyketehdas. Se tuotti säilykkeitä mm. herneistä, pavuista, parsasta, vihanneksista, sienistä, hilloista tai vaikkapa linnuista. Säilyketehtaassa oli myös mahdollista purkittaa omia tuotteita. Perinteisen myllyn ja em. tehtaan lisäksi Tuorlassa oli myös uudenaikainen meijeri tiiviöpakkausmenetelmineen. Michael von Hartmaan oli luultavasti kovin kiinnostunut tekniikasta, sillä hän rakennutti yhden Suomen ensimmäisistä puhelinlinjoista Turun kaupungista Tuorlaan jo vuonna 1882!


Sen sijaan halikkolainen Gustaf Wilhelm Allen sai paikan kapteeni Ekholmin luona Kosken kartanossa Karkussa, Henrik Helenius Köyliöstä sai paikan tehtaanisäntä Granbergilta Lotilan kartanossa Sääksmäellä, Julius Gustaf Illman Merikarvialta sai paikan vapaaherra von Troilin luona Pohjan pitäjän Elimon kartanossa, Kaarle Viktor Larsson (syntyjään ruotsalainen) sai paikan herra de Pontin luona Kosken kartanossa Kosken Tl kappeliseurakunnassa, Johan Valentin Lundqvist Paraisilta sai paikan Närpiön Pappilasta ja lopulta Oskar Vilhelm Nieminen Piikkiöstä sai paikan herra Candolinin luona Rymättylän Hangan talossa.

Lyhyessä onnittelupuheessaan von Haartman kehoitti kaikkia miehiä kartuttamaan tietojaan jatkuvasti kiittäen samalla koulun opettajia.

Päivä päättyi kilpakyntöön ja ojitukseen. Kyntöhommissa parhaana palkittiin 30 markalla Henrik Helenius, kun taas ojan teki taitavimmin alemman luokan oppilas Frans Fredrik Wahlman. Hän sai nopeudestaan palkkioksi 15 markkaa. Lisäksi Helenius ja Gustaf Allen palkittiin Arrheniuksen maanviljelyksen oppikirjalla.

Kommentit

Suositut tekstit