Torstaisin klo 18.00 Turun Yliopiston Tauno Nurmela -salissa 11.2. alkaen Luovan kirjallisuuden luentosarjassa esseistit, oppikirjailijat ja muut tietokirjailijat kertovat työstään.
Tietokirjailijan työtä ei ehkä mielletä samalla tavalla luovaksi toiminnaksi kuin kaunokirjallisuuden kirjoittamista. Sen ajatellaan koostuvan lähinnä tiedon keräämisestä, järjestelemisestä ja esittämisestä. Tietokirjailijat tekevät kuitenkin kirjoittaessaan jatkuvasti valintoja, joista osa on luonteeltaan sisällöllisiä, osa taas selvästi retorisia tai esteettisiä.
Miten viestin saa välitettyä lukijalle? Miten lukijan mielipiteeseen voisi vaikuttaa? Miten esitykseen saisi rakennettua draamallisen kaaren? Suomen eturivin tietokirjailijat avaavat luennoillaan työnsä arkea pohtimalla mm. aiheenvalintaa ja kirjoittamisen kauhua & hurmaa. Luentosarjalla nostetaan esiin myös kysymys tietokirjallisuuden tutkimisesta. Millainen ilmiö tietokirjallisuus on ja millaisista näkökulmista sitä voisi lähestyä tutkimuksen keinoin?
Kurssin ovat järjestäneet yhteistyössä Turun yliopiston luova kirjoittaminen ja Kotimainen kirjallisuus sekä Suomen tietokirjailijat ry.
Luentosarja tapahtuu Turun yliopistossa Tauno Nurmela -salissa torstaisin 11.2. kello 18.15. alkaen.
HELMIKUU
11.2. Hannu Lauerma "Pahuuden anatomia, voiko pahuutta ymmärtää kirjoittamalla?"
18.2. Olli Löytty "Tieteen popularisoimisesta", Markku Löytönen "Tutkimusmatkalla, tietokirjoittamista lapsille"
MAALISKUU
4.3. Jaakko Hämeen-Anttila "Voiko kirjoittamalla ymmärtää vieraita kulttuureita?"
11.3. Satu Itkonen "Selkokieli kirjoittajan työvälineenä"
18.3. Jaakko Heinimäki ja Arto Kivimäki "Kuinka kirjoittaa antiikin ja raamatun tarinoita lapsille?"
25.3. Mirkka Lappalainen "Herääkö historia kirjoittamalla eloon?"
HUHTIKUU
8.4. Anna Kortelainen "Tietokirjoittamisen hurmio"
22.4. Timo Harakka "Yli hilseen - miten monimutkaisista asioista tehdään selko"
29.4. Pirjo Hiidenmaa ja Maaria Linko "Tietokirjallisuuden tutkimuksesta"
6.5. Antti Nylen ""Essee, tieto- vai kaunolaji?"
Lisätiedot: Niina Repo Turun yliopiston luova kirjoittaminen (tarepo@utu.fi) ja/tai Olli Löytty Turun yliopisto, Kotimainen kirjalllisuus (olselo@utu.fi)
Lyhyet kuvaukset luennoitsijoista:
Teatteritaiteen maisteri Timo Harakka on toimittaja, kolumnisti, kirjailija ja tv-tuottaja. Hän on kirjoittanut reportaaseja ja kolumneja muun muassa HS Nytiin ja Kuukausiliitteeseen, Imageen, Suomen Kuvalehteen ja Metroon. Hän on toiminut tuottajana ja on tuttu muun muassa Ylen keskusteluohjelmista Musta laatikko ja Pressiklubi. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joista viimeisin on Luoton loppu, finanssikriisin syyt ja seuraukset (WSOY 2009).
TM Jaakko Heinimäki työskentelee Helsingissä päätoimisena tietokirjailijana ja kolumnistina. Heinimäki on julkaissut toistakymmentä kirjaa, joista Seitsemän syntiä (1999) oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana. Hänen teoksensa käsittelevät pääasiassa etiikkaa ja uskonnonfilosofiaa. Hänen uusin teoksensa on kuvataiteilija Miina Äkkijyrkän henkilökuva Miina – äkkijyrkkä (Wsoy 2009). Heinimäki on kirjoittanut useita uskonnon oppikirjoja peruskoulun yläluokille ja lukioon. Lisäksi hän on tehnyt opintokerhoaineistoja aikuisopiskelijoille ja sähköisiä oppimateriaaleja peruskoulun yläluokille.
FT Pirjo Hiidenmaa on koulutukseltaan suomen kielen tutkija ja hän on työskennellyt kielentutkijana ja -huoltajana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa sekä lehtorina suomen kielen laitoksella Helsingissä. Hänen erikoisalojaan ovat tekstin ja diskurssin tutkimus sekä tyylintutkimus. Hän on julkaissut tutkimusartikkeleita sekä lukion oppikirjoja. Hänen tunnetuin teoksensa on Suomen kieli - who cares? (Otava 2003). Hiidenmaa työskentelee nykyisin Suomen Akatemiassa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtajana. Hän on Suomen tietokirjailijat ry:n ja Euroopan kirjailijajärjestöjen liiton puheenjohtaja sekä Helsingin yliopiston dosentti.
Jaakko Hämeen-Anttila on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen
professori. Hän on julkaissut tieteellisiä tutkimuksia mm. klassisen arabialaisen kirjallisuuden, islamin tutkimuksen ja arabialaisen kulttuurihistorian alalta. Suomeksi hän on julkaissut parikymmentä tietokirjaa mm. Islamin käsikirja; Mare nostrum. Länsimaisen kulttuurin juuret; ja Omar Khaijam. Runoilijan elämä. Hänet on palkittu muun muassa Eino Leino palkinnolla (2002) ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla (2005). Hän on suosittu asiantuntija ja puhuja.
FM Satu Itkonen on vapaa taidearvostelija, -historioitsija, tietokirjailija, museopedagogi ja selkokielikouluttaja. Itkonen on toiminut taiteesta kirjoittamisen ja puhumisen sekä näyttelyiden järjestämisen parissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on kirjoittanut satoja artikkeleita eri julkaisuihin sekä 12 taidekirjaa, joista neljä selkokielellä. Satu Itkosen erityisen kiinnostuksen kohteena ovat taiteesta kirjoittaminen ja puhuminen sekä taiteen saavutettavuus.
Arto Kivimäki (s. 1963) on tunnustettu kääntäjä ja antiikin maailman asiantuntija. Hän on julkaissut muun muassa kirjan Carpe diem. Hauskaa ja hyödyllistä latinaa (Karisto, 1997) ja yhdessä Pekka Tuomiston kanssa teoksen Rooman keisarit (Karisto, 2000). Sampo Vesterisen kanssa hän on julkaissut teokset Otollinen tilaisuus. Antiikin faabeleita (Tammi, 2002) ja Lainehtiva malja. Antiikin runoja viinistä (Teos, 2004). Vuonna 2005 julkaistiin Arto Kivimäen Odysseia lapsille (Teos) ja vuonna 2008 Antiikin taruja lapsille -sarjan ensimmäinen osa Aikojen alussa (Teos).
FT Anna Kortelainen (s. 1968) on helsinkiläinen kirjailija ja tutkija, joka on julkaissut tusinan verran kirjoja lähinnä naisten historiasta ja kuvataiteesta. Kirjojen lisäksi Kortelainen on kirjoittanut esseitä ja artikkeleita taidehistoriallisiin julkaisuihin, kirjoihin ja näyttelyluetteloihin sekä kolumneja aikakaus- ja sanomalehtiin. Hänet on palkittu useasti, muun muassa Vuoden tiedekirja palkinnolla vuonna 2002. Tieto-Finlandia ehdokkaana hän on ollut kahdesti. Hänellä on 11-vuotias tytär ja paljon haaveita ja kahvitaukoja.
FT Mirkka Lappalainen (s. 1975) on Suomen ja Pohjoismaiden tutkija Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa Suku, valta suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa sai Vasa-museon palkinnon Ruotsissa. Lappalaisen esseekokoelma Maailman painavin raha (2006) valittiin vuoden parhaaksi tiedekirjaksi. Lappalaisen uusin kirja Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa (2009) oli arvostelumenestys, joka arvioitiin mm. Historiallisessa Aikakauskirjassa ”lajissaan ainutlaatuiseksi” teokseksi. Mirkka Lappalaiselle myönnettiin vuonna 2009 Suomalais-ruotsalainen kulttuuripalkinto. Hän kirjoittaa kolumneja ja tietokirjakritiikkejä Helsingin Sanomiin.
Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Hannu Lauerma on Pykiatrisen vankisairaalan (Turku ja Vantaa) vastaava ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori sekä psykiatrian dosentti Turun yliopistossa. Hänellä on noin 200 julkaisua, joista 52 kansainvälisesti vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Hän on julkaissut kaksi tietokirjaa: Pahuuden anatomia, pahuus, hulluus ja poikkeavuus (Edita Publishing 2009) sekä Huijaus (Kustannus Oy Duodecim 2008). Hänet on palkittu useasti, muun muassa vuonna 2006 Lääketieteen toimittajat ry:n tunnustuspalkinnolla Hyvän Tiedon Omena ja samana vuonna Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkillä.
VTT Maaria Linko on sosiologi ja yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Tällä hetkellä hän on tutkimusvapaalla ja työskentelee yliopistotutkijana Suomen tietokirjailijat ry:ssä ja tutkii tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden saamaa julkisuutta Suomessa. Hän on aiemmin tutkinut muun muassa tietokirjallisuuspalkintoja,
kaupunkien kulttuurikeskuksia, intohimoisia lukijoita ja taideyleisöjä.
FT Olli Löytty (s. 1966) on tamperelainen tutkija ja tietokirjailija. Väitöskirjassaan hän käsitteli suomalaisten mielikuvia Ambomaasta. Löytty on julkaissut ja toimittanut lukuisia kulttuuria ja kansallista identiteettiä koskevia kirjoituksia ja tutkimuksia. Pamfletiksi luokiteltu esseekirja Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien
kohtaamisista ilmestyi vuonna 2008. Lisäksi hän on julkaissut Kaarina Hazardin kanssa teoksen Tää on taas tätä. Parisuhteen sanakirja (WSOY, 2007). Löytty on opettanut tieteellistä ja tietokirjoittamista useissa eri oppilaitoksissa. Hän ei harrasta mitään mutta suhtautuu harrastajan intohimolla kirjoittamiseen.
FT Markku Löytönen on koulutukseltaan maantieteilijä. Hän on toiminut Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen professorina vuodesta 1999. Vuosina 2008–2009 hän toimi Helsingin yliopiston vararehtorina tehtäväalueenaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja tietohallintoasiat. Löytösen tärkeimmät tutkimusaiheet ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia. Vuonna 1990 hän sai Tieto-Finlandian, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja Vuoden tiedekirja -palkinnon. Yhdistyksen Tietopöllö-palkinnon tieteen popularisoinnista, erityisesti lasten tietokirjallisuudesta hän sai 2004. Vuonna 2009 Löytönen sai ensimmäisen kerran jaetun Lauri Jäntin Säätiön Tieto-Lauri-palkinnon, joka jaetaan parhaalle lasten ja nuorten tietokirjalle.
Antti Nylén (s. 1973) on helsinkiläinen suomentaja ja esseisti. Hän on
suomentanut erityisesti ranskalaisia 1800-luvun klassikoita ja pyrkinyt
suomennostyössään edistämään kriittistä käännöstapaa, jossa klassikkoteksti
taustoitetaan ja tarvittavin kohdin selitetään lukijaa varten. Nylén on 1990-luvun lopulta lähtien julkaissut poleemista esseeproosaa eri kulttuurilehdissä. Lähinnä 2000-luvun alkupuoliskon teksteistä koottu "Vihan ja katkeruuden esseet" ilmestyi vuonna 2007 ja palkittiin Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnolla.
Kuva: Pieter Claeszoon - Still Life with a Skull and a Writing Quill (1628, Oil on wood; 9 1-2 x 14 1-8 in./ 24.1 x 35.9 cm)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti