Tukholman suomalaisessa seurakunnassa asui 1810-luvun alussa vääpeli Gustaf Adolf Molander yhdessä vaimonsa Anna Maria Vesterlundin kanssa. Perheellä oli ainakin yksi lapsi, elokuussa 1811 syntyyt Gustava Fredrika. Saman vuosikymmenen loppupuolella perhe asui Kaarinassa, mutta kuului Turun ruotsalaiseen seurakuntaan isä Gustafin kuollessa keuhkotautiin loppuvuodesta 1820. Pari vuotta myöhemmin Hänen Keisarillinen Majesteettinsa myönsi armollisesti Anna Marialle pienen eläkkeen. Tästä tiedotettiin Finlands Allmänna Tidning -sanomalehdessä.Anna Maria asusti leskenä Turussa, mutta vuoden 1825 syksyllä hän meni uudelleen naimisiin hatuntekijöiden oltermannin, Henrik Öhmanin kanssa. Hänen kanssaan Anna Maria sai kaksi poikaa, Carl Augustin (1826) ja Henrik Gustafin (1830). Heidän välissään ehti vielä syntyä yksi lapsi kuolleena.
Tästäkin avioliitosta Anna Maria jäi leskeksi. Henrik Öhman menehtyi reilun vajaan kuudenkymmenen vuoden iässä "vanhuuteen" kesällä 1838. Tämän jälkeen perikunta piti vapaaehtoisen huutokaupan myydäkseen Öhmanin talon Hämeentullin ulkopuolella. Talossa oli irtaimistona mm. maalattuja huonekaluja, miesten arkivaatteita, lasitavaraa, posliinia sekä kaksi kitaraa. Näistä voisi päätellä, että oltermanni Öhman oli aina hoitanut liikettään mallikkaasti.
Kun Anna Maria Öhman - hän ei enää avioitunut uudelleen - itse kuoli syksyllä 1879, häntä ei enää muisteltu hatuntekijän leskenä. Erityisesti kaupungin vanhempi väki tunsi tämän iäkkään leskivaimon hänen pitämästään ravintolasta. Rouva Öhman oli perustanut pienen liikkeensä Hämeentullin taakse hieman ennen Turun paloa vuonna 1827. Sen ensimmäisinä asiakkaina olivat lähinnä ylioppilaat ja akatemian herrat.
Vuosien 1820 ja 1860 välillä, ennen Kupittaan ja Ruissalon ulkoilmaravintoloiden perustamista, oli Öhmanin willa erittäin muodikas paikka. Siellä pidettiin isoja päivällisiä, häitä sekä "syöminki- ja juominkijuhlia". Öhman piti myös huolta sielunravinnosta, sillä ravintolassa esitettiin säännöllisesti musiikkia ja näytelmiä. Kävipä siellä mm. vuonna 1848 vieraileva tivoliseurue. Mikäli sää sattui olemaan huono, pidettiin näytökset ja konsertit puutarhassa.Kun edellä mainitut uudet paikat avautuivat, jäi rouva Öhmanin liike vähitellen syrjään. Myös omistajan ikääntyminen vaikutti paikan suosioon. Jäljellä jäivät "mahtavuuden ajat, jolloin siellä oli paljon ja oikein hyvästi menestynyttä huvia". Haastaisin mahdolliset turkulaiset lukijani etsimään paikkaa, jossa "Öhmanin Villa" pari sataa vuotta sitten oli.
Rouva Öhmanin kuolemasta uutisoinut Sanomia Turusta päätti artikkelinsa toteamukseen "joku wiisas on sanonut wanhan ansaitsewan kunniaa jo paljaasta siitäkin syystä, että hän kauan on kantanut elämän taakkaa". Anna Maria Vesterlundin sukuperä on itseltäni jäänyt selvittämättä, mutta kuollessaan hän oli 90 vuoden, seitsemän kuukauden ja 26 päivän ikäinen.
Hei
VastaaPoistaÖhmanin ravintola tunnetaan paremmin nimellä Parkin majatalo. Se sijaitsi Kirkkotien ja radan välissä osoiteessa Kirkkotie 6 tai 8 (ent. Kirkkokortteli 197 1/2). Parkin rakennukset purettiin 1980-luvulla nykyisen Helsingintien rakentamisen vuoksi. Parkin majatalo oli erittäin tunnettu. Puistoravintoa parkista onkirjoittanut mm. Svante Dahlström kirjassaan Promenader III. Rakennuksista laadittiin ennen niiden purkamista rakennushistorianselvitys/dokumentointi. Se on Turun museokeskuksen arkistossa. T. Kaarin K.