Fiskarsin ruukkiyhtiön perustamisesta

Turkulaisen apteekkarin, Johan Jacob Julinin ostettua Fiskarsin ruukkiyhtymän vuonna 1822 alkoi siellä täysin uusi aikakausi. Yksi ensimmäisiä isompia projekteja Julinilla oli koulun rakennuttaminen ruukkiyhteisön tarpeisiin. Niinpä vuodesta 1833 lähtien Fiskarsissa käytiin mm. omaa Bell-Lancaster -koulua, joka toimi viikon jokaisena päivänä. Näin myös työssä käyvät lapset saattoivat opiskella.

Julinin johdolla Fiskarsista tehtiin myös maa- ja metsätalouden roolimalli. Suosituiksi nousivat maatalousnäyttelyt, joissa ruukin uusimpia tuotteita saatiin samalla esitellyksi. Matkoillaan mm. Ruotsissa ja Englannissa Julin keräsi ideoita hienotaepajan perustamiseksi. Paja, joka käsitti karkea- ja hienotakomon, viilamon ja kuparinsepänverstaan, näki päivänvalon 1830-luvun alkupuolella. Seuraavalla vuosikymmenellä pajan uusi, englantilainen johtaja toi muassaan täkäläisiä ammattimiehiä.

Fiskarsiin 1837 perustettu konepaja oli lajissaan Suomen ensimmäinen ja se sai myös kunnian valmistaa maamme ensimmäisen laivahöyrykoneen. Saimaan kanava sai Fiskarsista portti- ja siltaelementtejä. Määrältään valtavaksi nousi 1850-luvulla aloitettu maataloustyökalujen tuotanto. Edelleen 1830-luvulla oli saanut alkunsa ruukin valimo, joka valmisti mm. paistinpannuja ja muuta taloustavaraa. Suurin osa tavarasta kulki läheisen Pohjankurun sataman kautta maailmalle.

Ansioistaan aateloitu von Julin kuoli 1853, jonka jälkeen ruukkia johti erityinen holhoojahallinto nimellä "Bruksbolaget John von Julin". Vuoden 1879 aikana hän, Albert von Julin ja F.L. Heimberger päättivät siirtää toiminnan osakeyhtiöksi, jonka osakepääomaksi tulisi kaksi miljoonaa markkaa jakaantuen 2000 osakkeelle. Tässä yhteydessä sukututkijaa kiinnostanee varsinaisia osakekuvioita enemmän se listaus yhtiön maaomaisuudesta, minkä Fiskarsin ruukki julkisti vuoden 1879 lopulla - summat ovat vuoden 1879 markkoja.

Ensimmäinen osa koostuu ruukin maaomaisuuksista kolmessa eri pitäjässä.

Pohjan pitäjässä

Thorsbyn kolmen manttaalin säteri ja Gesterby - 200,000
Jernvikin rälssitalo ja Böhlen rälssisäteri - 35,000
Borgbyn Uppgårdin verotalo - 10,000
Gennäsin rälssisäteri - 50,000
Antskogin säterirustholli - 50,000
Brunkomin rälssitalo - 10,000
Degernäsin rälssisäteri - 25,000
Qvarnbyn rälssitalo - 20,000
Skarpkullan rälssitalo - 40,000
Skurun rälssitalo - 20,000
Slickon verotalo - 10,000
Trädbollstadin rälssitalo - 12,000

Karjalohjan pitäjässä

Lönnhammarin Maunun verotalo - 28,000

Kiskon pitäjässä

Jylyn verorustholli ja talo - 60,000
Leilän verorustholli sekä
Kärkelän mylly ja maatila - 60,000
Haapaniemen rälssisäteri - 100,000
Orijärven verorustholli - 40,000


Näiden summien lisäksi tuli muutamista taloista irtainta omaisuutta. Loppusummaksi saatiin 821,450 markkaa.

Toinen kokonaisuus olivat maatilat, joista itse ruukkiyhtiö ei ollut riippuvainen.

Pohjan pitäjässä

Persbölen rälssisäteri - 59,000
Ramskullan Smedsin verotalo - 7,500
Starrbölen verotalo - 56,000

Tenholan pitäjässä

Bonäsin rälssitalo - 8,500
Fastarbyn verotalo - 37,500
Gennarbyn rälssisäteri - 56,000
Kullaan verotalo - 22,000

Someron pitäjässä

Merimäen rälssitalo - 100,000

Näiden talojen yhteissummaksi arvotettiin lopulta 270,000 markkaa.


Kolmas osakokonaisuus muodostui itse teollisuuslaitoksista.

Valssilaitos - 242,000
Mekaaninen verstas - 66,000
Hienotaepaja - 62,000
Kupariverstas, jossa mukana
Orijärven kaivoksen, Kärkelän hytin
ja Antskogin valssilaitoksen rakennukset- 112,000
Mylly kaksilla kivillä - 10,000
Antskogin mylly samoin - 16,000
Antskogin vaatetehdas - 16,000
Skurun sahalaitos - 50,000
Emiliedahlin vesisaha ja mylly - 3,000
Varesjoen vesisaha - 1,000
Skurun lastauspaikka ja makasiini - 10,0000
Orijärven kaivos ja sen sinkkimalmikasat - 200,000

Nämä kaikki olivat irtaimistoineen mitattiin 803,000 markan arvoisiksi.

Loppujen lopuksi laskettiin osakepääoma, josta 1,600,000 oli kiinteää omaisuutta, 320,000 vaihto-omaisuutta sekä 80,000 muita menoja. Tästä muodostui yhtiön arvoksin aiemmin mainittu kaksi miljoonaa markkaa.

Perustettava yhtiö aikoi ostaa kaikki ns. von Julinin tehtaat, kaivokset ja muut laitokset laittaakseen ne "käymiseen ja viljelemiseen", kuten asia sanomalehdissä tuolloin ilmaistiin. Itse yhtiö käynnistyi lopulta 1883 jatkaen menestyksekkäästi von Julinin luomalla linjalla. Kymmenkunta vuotta myöhemmin laskettiin Fiskarsin ruukkiyhteisöön kuuluvaksi yli 1000 henkeä, joista varsinaista työväkeä oli 250.

Fiskarsin ruukki on yksi Länsi-Uudenmaan suosituimmista matkakohteista, mutta nykytekniikka mahdollistaa myös nojatuolikierrokset!





Näytä suurempi kartta