Klemet Jakobsson oli Alisen Sääksmäen pitäjän kruununvouti 1655-67 ja Urjalan nimismies vuodesta 1662. Hän oli 1662 isäntänä Urjalan Laukelan kylän Kankaanpään ratsutilalla, jota aikaisemmin 1656 oli hallinnut eräs Sigfred Larsson Svart, vanhan ratsu- ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämies. Klemetin menneisyys jää hämärään. Vuonna 1656 hänen sanottiin varustaneen ratsumiehen muutaman talon puolesta Kalvolan Keikkalan kylässä, mutta häntä ei kuitenkaan mainita Kalvolan henkikirjassa.Klemetin toinen tai mahdollisesti kolmas vaimo viimeistään 1662 oli Brita Andersdotter, joka 1667 yksin vastasi tilasta - Klemet oli nähtävästi hieman aiemmin. Klemetin ensimmäisen (ja mahdollisesti toisen) vaimon nimi ei ole tiedossa.
Brita avioitui uudellen, puolison nimi oli Jakob Tomasson Törnqvist ja vielä hänen jälkeensä tuli Britan kolmanneksi puolisoksi Vihdin kappalainen Joakim Vahenius, joka kuoli vasta 1697. Luultavasti Britaa oli kuollut ennen tätä.
Britan viimeinen liitto jäi lapsettomaksi. Koska niin monta ihmistä oli isännöinyt Kankaanpään ratsutilaa, syntyi Britan ja Vaheniuksen kuolemien jälkeen perintöriitoja mm. Vaheniuksen siskon ja Britan kahden ensimmäistä liistosta olleen pojan kesken. Riitapöytäkirjassa mainitaan (valtakirjan antaneina) henkilöinä Britan ja Klemetin vanhimmat pojat Anders Hedman, Petter Hedman ja heidän veljensä Jakob Hedman sekä neljäntenä vielä Britan ja Törnqvistin liitosta poika Josua Törnqvist.
Koska asiakirjoissa ei erityisesti mainita, että Klemetin vanhin poika Jakob olisi ollut nimenomaan liitosta Britan kanssa, on mahdollista että Klemet oli ollut aviossa jonkun muun kanssa jo ennen Britaa, sillä Jakobin on täytynyt syntyä aivan viimeistään 1650-luvun puolivälissä ollakseen nimismies 1678. Anders ja Petter sen sijaan olivat selvästi Britan poikia.
Klemetin lapsia olivat siis:
1. Jakob Hedman, ratsutilallinen Urjalan Kankaanpäässä, Urjalan nimismies, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1686, 1689, 1693. Kuollut noin 1718,puoliso Karin Jakobsdotter.
2. Anders Hedman, lääninverotarkastaja Turussa. Kuollut noin 1716 Ruotsissa, toinen puoliso Elisabet Festing, ensimmäisen vaimon nimi ei ole tiedossa.
3. Petter Hedman, nimismies.
Veljekset Hedman lienevät ottaneet nimensä kotitilansa mukaan (kangas, nummi = ruots. hed). Syksyllä 1682 ja vielä keväällä 1685 oli Anders Hedman henkikirjoittaja Ylisessä Satakunnassa. Vuonna 1686 hän oli kruununvoutina Alisessa Satakunnassa, jonka rinnalla hän oli Ulvilan nimismies talvesta 1693 syksylle 1695, jolloin hän sanoutui irti tästä jälkimmäisestä toimestaan. Lääninveronkantajana (lanträntmästare) Anders oli huhtikuussa 1695 ja vielä 1712, jolloin hän perheineen pakeni Ruotsiin hyökkäävien venäläisten tieltä.
Kiitos RR!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti