Vihdin Selkin kylän Hemmin verotalon isännäksi tuli 1850-luvulla Carl Aron Olin, joka kotoisin Nurmijärven Lepsämän Iso-Labbartin talosta. Hänen puolisonsa Ulrika Linden oli syntynyt Vihdin Torholan Ridalin talossa. Hän oli avioitunut 1845 Hemmin isännäksi isänsä jälkeen tulleen Erik Johan Johanssonin kanssa, mutta tämä liitto oli päättynyt miehen kuoltua. Näin Hemmi ajautui lopulta Olinin haltuun.
Carl Aron ja Ulrika saivat yhteensä kuusi lasta, joista ainoastaan esikoisena syntynyt Karl Nikolai l. Kaarlo eli aikuiseksi. Vuosien 1853-1859 välillä syntyneet nuoremmat sisarukset kuolivat kaikki ennen kesää 1860. Isä Carl Aronin kuoltua meni Ulrika naimisiin Nils Tallgrenin kanssa. Tästä tuli sitten Hemmin eli Hemmilän uusi isäntä, kunnes Kaarlo Olin oli tarpeeksi vanha ottamaan vastuun talosta. Hän myös piti hyvää huolta tiluksistaan, kuten oheinen lehti-ilmoitus vuodelta 1900 kertoo.
Ulrika Linden kuoli leskenä 1903. Perilliset päättivät myydä vainajan omaisuutta vapaaehtoisella huutokaupalla. Sanomalehdessä olleen ilmoituksen mukaan Ulrikalla oli kuollessaan mm. kaksi lammasta, yksi karitsa, huonekaluja, naisten ja miesten pitovaatteita sekä liina- ja sänkyvaatteita. Luotettaville ostajille luvattiin peräti viisi kuukautta maksuaikaa.
Vain kahta vuotta myöhemmin, tammikuussa 1905 seurasi Kaarlo Nikolai Olin äitiään rajan taakse. Häntä jäi lähinnä kaipaamaan leski Henrika sekä kolme aikuista poikaa. Perukirjoitus pidettiin pari kuukautta myöhemmin W. Hjeltin johdolla Tyynelän huvilassa, Hemmilän naapurissa. Merkillistä kyllä, sattui samaan lehteen Kaarlon ja Henrikan pojan, Aksel Olinin ilmoitus eräästä varkaudesta. Viimeksi mainitun teksti kannattaa lukea huolellisesti läpi, sillä se antaa kadotetusta omaisuudesta todella perusteellisen selvityksen.
Carl Aron Olinin isä oli Aron Olin. Aronin ensimmäinen puoliso Ulrika Olin oli kotoisin Vihdin Ollilan kylän Sorkin talosta. Ulrika menehtyi lokakuussa 1832 ja Aron nai seuraavana kesänä tämän vanhemman sisaren, Ebba Caisan. Itselleni tuntemattomasta syystä Ebba Caisa asui vihkimisen aikaan Kalvolan pitäjän Kutilan kartanossa. Rippikirjassa ja vihittyjen luettelossa hänet mainitaan "jungfruna", joten aivan tavallinen piika hän ei ainakaan ollut.
Aronin suku oli ollut Iso-Labbartilla jo ainakin 1700-luvun alkupuolelta lähtien eikä sillä ole mitään tiedossa olevaa yhtymäkohtaa Olin-sukuisiin. Näin ollen arvelen Aronin ottaneen sukunimensä vaimonsa suvulta. Sukunimikäytännön ollessa vielä nuorta ei tämä ollut kovinkaan harvinaista.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti