analytics

Kestikievarinpitäjä Sjöblom Santalasta

Nykyisessä Hangossa, silloisessa Bromarvin Santalan Östergårdissa isännöi 1800-luvun loppupuolella kestikievaristi Erik Konstantin Sjöblom, joka oli syntynyt vuonna 1830. Myös hänen isänsä Henrik oli pitänyt majataloa. Erik Konstantin oli Henrikin ensimmäisestä avioliitosta Hedvig Lisa Sannholmin kanssa. Tämän kuoltua oli isä mennyt uusiin naimisiin Karjalohjan Ilmoniemessä syntyneen Maria Lovisa Tennbergin kanssa. Myös Maria Lovisa oli ollut aiemmin naimisissa, sillä hänen ensimmäinen puolisonsa oli Kiskon Jylyn kylän Kauppilan talollinen Gustaf Kauppila.

Omaksi puolisokseen Erik Konstantin löysi Karjalohjan Ilmoniemen Pukkilasta, missä Edla Josefa Heerman oli syntynyt tammikuussa 1826. Kuten kuvioon sopii, oli hänenkin isänsä Niilo H. ollut kestikievarinpitäjänä ratsutilan isännöinnin lisäksi. Äitinsä Anna Lena Holmbergin kautta Edla Josefalla oli sukuyhteyksiä lukuisiin Kiskon ja Suomusjärven suurimpiin taloihin.

Erik Konstantinilla ja Edla Josefalla oli kaksi lasta, tyttäret Elvina Maria Matilda ja Hulda Helena Christina. Edla kuoli helmikuussa 1908 onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Ilmeisesti tämä isku oli todella raskas Erikille, sillä pariskunta oli ehtinyt olla naimisissa lähes 60 vuoden ajan. Joka tapauksessa kestikievarinpitäjä ja talollinen Erik Konstantin Sjöblom kuoli jo samana vuonna, kesäkuun alussa.

Perheen lisäksi vainajaa muistelivat monet ystävät ja pitäjäläiset suurella lämmöllä. Hän oli vuonna 1897 lahjoittanut 500 markkaa pohjarahastoksi, jonka koroilla oli tarkoitus ylläpitää Bromarvin ja Tammisaaren kaupungin kohta käyttämättömäksi jäävää hautausmaata. Näin oli tarkoitus varmistaa, että vanha kalmisto ei pääsisi unohtumaan ja ränsistymään.

Toisaalta Sjöblom oli joskus myös saamapuolella, sillä Hanko-Hyvinkää -rautatietä rakennettaessa 1896 lunasti rautatiehallitus häneltä 0.75 hehtaarin suuruisen maakaistaleen. Sopivaksi korvaukseksi mainitusta maa-alasta arvioitiin 2250 markkaa, jonka lääninkuvernööri myös vahvisti. Rautatiehallituksen mielestä tämä summa oli liian korkea ja käräjäoikeuden kautta se saikin tingittyä alennusta 300 markkaa.

Perheen tyttäret lahjoittivat vanhempiensa kuoleman jälkeen 1909 kartanon Suomen Vapaakirkolle. Nykyisin Santalan kartanossa sijaitsee Suomen Teologinen Opisto, joka tarjoaa koulutusta erityisesti Vapaakirkon seurakuntien työntekijöiksi aikoville. Vanha päärakennus vuodelta 1860 on edelleen käytössä, joten opiskelijat voivat asua Erik Konstantin Sjöblomin ja Edla Josefa Heermanin aikoinaan käyttämissä huoneissa.

3 kommenttia:


  1. Tervehdys Juhan suku-uutist!

    Aivan sattumalta löysin bloginne ja hyvin mielenkiitoista historiaa Santalan kartanoa koskevan kirjoituksen.
    Mainitsette Vanhasta päärekennnuksesta,että se
    olisi rakennettu 1860,mistä tämä tieto on peräisin?

    T:Risto Ihatsu,toisen polven "pehtoori".
    Palvelusvuosia on itselläni nyt 25 vuotta ja
    sitä ennen isälläni Erkki Ihatsulla 40 vuotta.

    VastaaPoista
  2. Valitettavasti en pääse nyt käsiksi tuohon materiaaliin, joten palaan asiaan.

    Oma isoisäni oli myös töissä Santalassa V.A. Koskenniemen palveluksessa, joten kiitos viestistänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Hei!

      Päärakennuksen (Östergårdin) kivijalassa on
      vuosiluku 1867.Tiedän,että rakennusta on muutettu
      pariin otteeseen.

      Keväisin terveisin Risto Ihatsu

      Poista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus