Moni Länsi-Uudellamaalla aikoinaan työskennelleistä puutarhureista oli kotoisin Ruotsin puolelta. Siellä puutarhanhoidolla oli pidemmät perinteet kuin omassa maassamme. Toki Suomessa oli ikimuistoisista ajoista lähtien pidetty ns. ryytimaita, mutta varsinaisia puutarhoja oli vain vauraimmissa taloissa, erityisesti ruukeilla ja kartanoilla.
Niinpä ei ollut ihmet, että vuoden 1860 keväällä turkulainen kirjapaino Lilja julkaisi Per Olof Emanuel Enerothin kirjan "Kaswutarha-kirja Rahwaan hyödyksi". Herra Enerothia on sanottu hedelmätieteen isäksi Ruotsinmaalla. Hänen pääteteoksensa oli vuosina 1864-66 ilmestynyt "Handbok i Svensk Pomologi", joka oli alansa ensimmäinen esitys aiheesta.
Edellä mainitun suomennoksen ilmestyessä väittivät sanomalehdet "kaswutarhan" hoidon ja viljelyn jääneen maassamme peräti hunningolle. Sen ei katsottu maksavan vaivaa eikä palkitsevan tekijänsä työtä. Tämä saattoi johtua pelkästään tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta. Uuden kirjan sanottiin annetun "sytyttämään Suomenkin asukkaissa wähänkin halua kaswutarhan hoitoon sekä ohjaamaan sen wiljeliöitä".
Jotta asiat olisivat mahdollisimman selkeitä, oli kirjassa useita kuvia. Näistä yhdessä esiteltiin oheinen linnunpelätin.
Mitä tulee Ruotsista tulleisiin puutarhureihin, niin yksi heistä oli kaukaisen lohjalaisen serkkutyttöni, Hedvig Ulrika Askolinin kanssa naimisiin päätynyt Gustaf Adolf Runqvist. Hän oli ollut aiemmin naimisissa Anna Sofia Normanin kanssa, mutta avioliitto oli päättynyt vaimon kuoltua vuonna 1841.
Rundqvistien perhe asui tuossa vaiheessa Pohjan pitäjässä, missä myös Hedvigin ja Gustaf Adolfin ensimmäinen lapsi syntyi. Rundqvist työskenteli Pohjan Brödtorpin kartanon puutarhurina. Tämän jälkeen he muuttivat viereiseen Tammisaaren kaupunkiin ja sieltä edelleen Siuntioon vuonna 1853. Siuntiossa herra Rundqvist työskenteli Pikkalan kartanon puutarhamestarina. Hän kuoli 1859, reilu vuosi vaimonsa kuoleman jälkeen.
Gustaf Adolf Rundqvistilla oli kahdesta aviostaan pojat Carl Gustaf, Adolf Fredrik, Knut Verner, Johan Edvard ja Gustaf Adolf sekä tytär Ulrica Carolina. Lasten myöhemmistä vaiheista ei itselläni ole mitään tietoa.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti