analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Vuoden 1871 vihkimisistä Suomusjärvellä
Suomusjärven kappeliseurakunnassa vihittiin vuonna 1871 ainoastaan 12 pariskuntaa. Kymmenen sulhasista oli suomusjärveläisiä ja muualtakin tulleet lähipitäjistä eli Sammatista ja Lohjalta. Morsiamet olivat luonnollisesti kaikki oman pitäjän tyttöjä, sillä vihkiminen tapahtui aina tämän kotiseurakunnassa. Pienessä pitäjässä ei voinut tietenkään olla kovin monia häitä yhtenä vuotena, mutta ehkä asiaan on vaikuttanut jotain muutakin. Ainakin eräs paikkakuntalainen lähetti heinäkuussa 1871 Sanomia Turusta -lehteen jutun, jossa annetaan suomusjärveläisistä naimaikäisistä tytöistä vähemmän mairitteleva kuva;
"Tytöt tämän vuoden alussa olivat iloisia kuin ilmakirja sanoo, että kuin joulupäivä on sunnuntaina, niin sinä vuonna kaikki tytöt naidaan, mutta pojat sanovat, ettei he noista keropäistä huoli, jotka ovat niinkuin vesikopista tulleet, ottakoot laukkuryssiä vaan, koska ovat heille hiuksensakin antaneet."
Laukkuryssät eli nykyisen itärajamme takaa tulleet kauppiaat todellakin ostivat tuohon aikaan pitkiä naistenhiuksia. Edellisvuonna kerrottiin eräästä keuruulaistytöstä, joka antoi keriä päänsä nahkaa myöten. Maksuks hän oli saanut ainoastaan puolentoista kyynärän palan liinakangasta. Vesilahden pitäjässä oli hiuspalmikon sai myytyä näille esivallan vihaamille kauppiaille 80 pennin arvoisella liinalla ja kaksi penniä maksavilla neuloilla. Termi "vesikopista tulleita" esiintyy samassa sanomalehdessä jo edellisenä vuonna, sillä kertaa Jokioisilta kerrottuna. Ilmeisesti kaljupäiset tytöt eivät olleet ollenkaan suosittuja hieman toista sataa vuotta sitten.
Palataksemme Suomusjärven vihkimisiin, voidaan todeta sukunimien käytön yleistyneen huomattavasti. Miehistä ainoastaan Hintsalan kylän seppä Juho Matinpoika ja Lahnajärven Klemelän talollisen poika Emanuel Eliaksenpoika esiintyvät patronyymin kera. Vuoden 1871 morsiamista sukunimellä mainitaan kahdeksan naista. Isänsä nimeen turvautuivat Rautsuon Kaarlen talon piika Agata Efraimintytär, Kitulan Kynnen piika Ulrika Davidintytär, Lahnajärven Sipilän itsellispiika Ulrika Eliaksentytär ja Kettulan Tomman talon piika Ulrika Kaapontytär.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
-
Hopeavero oli merkittävä verouudistus Suomessa ja Ruotsissa vuonna 1571. Sen taustalla olivat Ruotsin valtiopäivien päätös kerätä varoja nii...
-
Voudin- ja läänintilien asiakirjoista löytyy valtava määrä erilaisia kuitteja ja kirjeitä. Tässä esiteltävä on tallennettu Karjalan voutikun...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti