Suomen kansallisteatteri, jonka suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist (myöh. Tarjanne), avattiin juhlallisesti 9. päivä huhtikuuta vuonna 1902. Ensimmäisenä näytöksenä oli täysin uusi esitys "Pohjolan häät", jonka oli kirjoittanut J. J. Erkko. Kappaleen oli tilannut Suomalain Teatterin johtaja Kaarlo Bergbom.Rooleihin saatiin ajankohdan tärkeimmät näyttelijät ja tulevat tähdet; Benjamin Leino, Axel Ahlberg, Aarne Riddelin, Iisakku Lattu, Mimmi Lähteenoja, Adolf Lindfors ja Elli Tompuri. Tämä kolminäytöksen esitys pohjautui, kuten nimestä voi aavistaa, Kalevalaan. Olihan Elias Lönnrotin syntymästä kulunut tuona päivänä tasan sata vuotta.
Rautatientorin ja Kaisaniemen väliin nousseen teatteritalon kuvan julkaisivat muutamat sanomalehdet, kuten esimerkiksi turkulainen Uusi Aura.
Arkkitehti Törnqvistin isän sukujuuret löytyvät Hämeenlinnasta, missä jo 1700-luvun puolivälin tienoilla työskenteli kulta- ja hopeaseppä Petter Törnqvist. Hän oli syntynyt vuonna 1726 ja mennyt ensimmäisen kerran avioon turkulaisen Elisabet Johanna Hambergin kanssa. Tämän kuoltua raatimieheksi tällä välin ylennyt Petter nai Lammin pitäjässä asuneen Sofia Ulrika Björckellin. Ensimmäisestä aviosta oli syntynyt poika sai isänsä etunimen ja meni avioon Hauhon kappalaisen tyttären, Eva Magdalena Grahnin kanssa.
Myös nuorempi Petter jatkoi isänsä viitoittamalla tiellä kultaseppänä. Hänen pojistaan Karl Kristian opiskeli itsensä papiksi ja kuoli lopulta Pälkäneen pitäjänapulaisena. Vaimonsa Charlotta Sofia Nyströmin kera he saivat useita lapsia, joista Karl Gustaf Törnqvist oli hänkin pappina. Paikkakuntia olivat mm. Hattula, Pälkänen ja Ikaalinen. Karl Gustaf nai hovineuvos Schreckin tyttären, Karolina Gustava Reginan. Tästä liitosta syntyi sitten vuonna 1864 tuleva arkkitehtimme Onni Törnqvist, joka 1906 vaihtoi sukunimensä Tarjanteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti