Vuonna 1777 syntynyt englantilainen William Sharp eli hyvin omalaatuisen elämän. Hänen yorkshireläiset vanhempansa olivat varakkaita ja niinpä William ei nuoruudessaan tehnyt sen kummempaa. Noin 30 vuoden iässä hän vihdoin pääsi naimisiin, mutta häistä muodostui jokaisen sulhasen painajainen - morsian ei nimittäin saapunut lainkaan paikalle. Tämä johtui siitä, että morsiamen isä ei halunnut tyttärensä menevän naimisiin Sharpin kanssa.Näin joutui sulho nukkumaan aiotun hääyön aivan yksi. William oli kuitenkin niin vihainen asiasta, että hän pysyi samassa sängyssä pitkällään koko 49 vuotisen loppuelämänsä ajan. Huoneen kerrotaan olleen 4,5 kyynärää pitkän ja leveän. Ensimmäisten 11 vuoden aikana ikkunat avattiin tuuletusta varten, mutta loppuaikana ei kertaakaan. Sharp ei myöskään puhunut kenellekään ei vastannut kysyjille.
Tästä makaamisesta huolimatta hän ei ollut 49 vuoden aikana kertaakaan kipeänä. Ruokahalukin oli erinomainen, sillä hän söi kuin työmies paitsi kahtena päivänä. Tuolloin hänellä ei tuntunut olevan ruokahalua. Noin 79 vuoden iässä mies painoi 12 leiviskää ja iho oli pysynyt rypyttömänä sekä lujana.
Noin viikkoa ennen kuolemaansa Sharp alkoi tuntea ruokahaluttomuutta ja jalat alkoivat pettää alta. Sunnuntaina toinen päivä maaliskuuta 1856 hänen tilansa heikkeni nopeasti ja illan tullen hän menehtyi. Vähän ennen kuolemaansa hänen kuultiin huutavan "Poor William, Poor William, Poor William Sharp". Nämä olivat hänen ainoat sanansa vuoden 1807 jälkeen.
Tarinan lähde - Sanomia Turusta, nro 24, 1856
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti