analytics

Nils Heermanin "arvoitus"

Sain jälleen kerran pienen kyselyn eräältä blogini lukijalta. Sen yhteydessä törmäsin Suomusjärven Nummijärven kylän Sepän talon muonatorppari Nils Nilsson Heermanin. Tämä rippikirjojen mukaan 12.9.1802 Karjalohjalla syntynyt mies oli naimisissa Suomusjärven Salitun Ruonan torpparin, Erik Forsmanin Justina-tyttären kanssa. Justinan syntymäajaksi on merkitty 28.9.1805 ja paikaksi Kisko. Sinänsä tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä Suomusjärvi oli Kiskon kappeliseurakunta ja rippikirjojen merkinnät ovat olleet välillä hieman epäjohdonmukaisia.

Ongelmaksi muodostuu Nils Heermanin sukuperä. Äkkiseltään hänet haluaisi yhdistää mm. Karjalohjan Ilmoniemen Pukkilan rusthollin samannimiseen isäntäsukuun. Lisäksi 9.9.1802 Pukkilassa syntyi poika Nils sillloiselle isännälle, Abraham Heermanille ja hänen vaimolleen Eva Widellille. Tämä Nils Heerman meni myöhemmin naimisiin Anna Lena Holmbergin kanssa toimien Pukkilan isännyyden lisäksi lainamakasiinin johtajana ja pitäjän kuudennusmiehenä. Hän ei siis voinut mitenkään olla muonatorpparina Sepän talossa.

Karjalohjan kastetuista ei löydy yhtään Nils -nimistä lasta, jonka isä olisi myös ollut Nils ja joka olisi syntynyt vuoden 1802 paikkeilla. Myöskään Karjaan, Lohjan, Kiskon tai Suomusjärven kastettujen luetteloista ei ole mainittu tällaista lasta. Mikäli haluaa selvittää Nilsin vanhemmat, on seurattava toista tietä. Tämä tapahtuu katsomalla kyseisen herran muuttomerkintöjä ja palaamalla niiden kautta ajassa taaksepäin. Vaikka Suomusjärven rippikirjat ovat merkinnöiltään hyvin niukkoja, niiden tietoja HisKin tietoihin yhdistämällä pääsee suhteellisen vaivattomasti tuloksiin.

Renki Nils Nilsson ja Justina Eriksdotter vihittiin kesäkuun 15. päivänä 1828. Tuohon aikaan morsian oli piikomassa Salitun Laarin torpassa, kun taas Nils työskenteli renkinä Nummijärven Eskolassa. Tämän tiedon perusteella sulhasen löytäminen Suomusjärven rippikirjoista on todella helppoa. Hänet mainitaankin Eskolan talon palvelusväen joukossa syntymäajallla 12.9.1802. Muuttotietojen mukaan hän tuli Eskolaan vuonna 1828 Karjalohjalta, missä Nilsin kerrotaan myös syntyneen.

Onneksi Karjalohjan muuttaneiden luettelot tuolta ajalta löytyvät nekin Digiarkistosta. Koska palveluspaikasta toiseen muutettiin vuodesta 1816 alkaen aina marraskuun puolivälissä, kannattaa Nils Heermania etsiä tietenkin vuoden 1827 loppupuolelta. Niinpä renki Heerman mainitaan ulosmuuttaneena 14. päivä marraskuuta. Suuntana on ollut Kisko ja lähtöpaikkana Lohjantaipaleen kylä, joka tosin on luetteloon merkitty rajusti lyhennetyssä muodossa "Lohj.". Vertailemalla muutamia lähimpiä merkintöjä tuo lyhenne aukenee, mikäli varsinaista paikallistuntemusta ei olisikaan.

Tämän jälkeen onkin lähdettävä Karjalohjan rippikirjojen kimppuun. Passin talon palvelusväen joukosta erottuu 12.9.1802 syntynyt Nils Annasson, joka tuli taloon Ylhäisiltä paria vuotta aiemmin ja muutti Nummijärvelle 1827. Näin onkin käytettävissä täysin uusi tieto eli Nilsin on täytynyt olla avioton lapsi, jonka äiti oli nimeltään Anna. HisKiä käyttämällä haarukoituu potentiaaliseksi henkilöksi Lohjantaipaleen kylässä asunut piika Anna Abramsdotter, jonka Nils-niminen poika syntyi 2.9.1801. Pikainen vilkaisu vuosien 1803-1806 rippikirjoihin paljastaa, että eräässä kylän mökeistä asui piika Anna Abramsdotter. Hänellä oli kaksi aviotonta poikaa, Abram (s. 10.11.1795) ja Nils (s. 2.9.1802). Vuosien 1791-1802 Karjalohjan rippikirjat ovat hävinneet ja luultavasti uuden kirjan aloittanut kirkkoherra on tehnyt pienen virheen syntymäajan suhteen. Seuraavissa rippikirjoissa päivämääräkin saa seurakseen ykkösen ja näin Nils Annasson Heerman nuorenee vuoden verran.

Sukunimen Heerman käyttämistä voi tietysti ihmetellä pitkäänkin. Olisiko Nilsin oikea isä ollut tätä rusthollari-sukua? Olisiko äidillä ollut muuten läheiset välit heihin? Äidin sukujuurissa (Anna syntyi 31.3.1769 rakuunan tyttärenä) ei ole ainakaan mitään selvää yhteyttä Ilmoniemen Pukkilan suuntaan.

Myöhemmistä vaiheista vain sen verran, että Nilsillä ja Justinalla oli yhteensä kahdeksan lasta; Henrika, Abram, Anna Maria, Erik Johan, Elias, August, Johanna ja Gustaf. Nils kuoli ruotuvaivaisena itsellisenä Sepällä toukokuussa 1848 ja Justina samassa paikassa syyskuussa 1866. Lasten vaiheita en ole toistaiseksi ehtinyt seurata sen kummemmin, mutta ainakin poika Abram oli Nummijärven Pakasen talon muonatorpparina 1860-luvulla.

2 kommenttia:

  1. Itsekin olen ihmetellyt Heerman-sukunimen käyttöönottoa, hollannin kielestä löytyy käännös sanalle "heer" =armeija, kuningas. Onko ollut alkujaan sotilassukua ??

    VastaaPoista
  2. Ei sen kummemmin. Tuo nimi otettiin käyttöön Tenholassa ja eikös sen taustsalla voi olla joku ihan yksinkertainen selitys - vaikka "herrasmies" :)

    Tenholasta on sangen pitkä matka hollantiin....

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus