analytics

Nummen pitäjästä

Nummen Varttilan kylän Tammen talon vanha isäntä Erik Silen kuoli keuhkotautiin vuonna 1829. Hän oli alunperin toiminut nahkurina, mutta mentyään naimisiin Tammen talollisen tyttären kanssa, oli hänestä tullut talon uusi haltija vuoden 1809 paikkeilla. Puoliso Maria oli syntynyt 1772 ja eli miehensä kuoleman jälkeen leskenä Tammella kuollen vasta syksyllä 1850.


Perheessä oli seitsemän lasta, joista kuusi tytärtä päätyivät kaikki naimisiin. Esikoinen Maria Kristina meni naimisiin Järvenpään Jussarin isännän, Isak Nyforsin kanssa. Justina sai puolisokseen Heijalan Pöykärin pojan, Johan Fredrik Stigellin. Margaretan nai Remalan Paakkalan poika Johan Johansson. Agnetan vei vihille helsinkiläinen muurarioppilas Henrik Johan Stigell ja Henrika Karolinan taasen Mommolan rusthollarin poika Henrik Johan Salin.

Vuonna 1815 syntynyt tytär Ulrika Lovisa jäi lopulta asumaan kotitaloonsa. Isännäksi tuli hänen kanssaan tammikuun alussa vuonna 1851 vihitty August Vilhelm Ekqvist, joka oli syntynyt Karjalohjan Tammistossa. Perheeseen syntyi Tammella kolme poikaa, joista Karl August ja Juhana Viktor menivät tahoillaan naimisiin. Pojista vanhempi, Karl August jäi Tammelle isännäksi ja hänen perhettään asui siellä vielä 2000-luvulla.Pikkuveli Juhana oli liikkuvaisempi. Vuonna 1885 hän asui kotitalossaan, josta hän parin vuoden päästä muutti vuokralaiseksi Jättölän kylän Rasulle. Sieltä matka jatkui edelleen vuokraviljelijänä Pappilaan ja lopulta hän asettui talolliseksi Jättölän Hettoille.

Ulrika Lovisa ja hänen siskonsa Agneta käyttivät sukunimeä Tamlander, kun taas muu perhe tyytyi isänsä Silen -nimeen.


Edellä mainittujen kuuden sisaren ainoa veli Fredrik Johan meni naimisiin kypsemmällä iällä. Vasta noin 48 vuotiaana hän löysi puolisonsa, Maikkalan Jokiniemen tilanvuokraajan tyttären, Gustava Fredrika Lindgrenin. Pariskunta muutti useasti; Varttilan Rengan muonatorpparista Ounian talolliseksi ja edelleen Ounian Lamminpään torppareiksi. Tämä kaikki tapahtui vuosien 1856-66 välisenä aikana.

Suomen Maatilat -kirja kertoo Varttilan Tammesta mm. seuraavaa;


28 km Lohjan asemalta ja 30 km Lohjan kauppalasta. Isäntänä v:sta 1888 Kaarle Ekqvist ja emäntänä v:sta 1899 Aleksandra (o. s. Stigell). Isännän suku on sitä hallinnut n. 200 v. Pinta-ala 125,93 ha; siitä puutarhaa 0,2, peltoa 37, viljeltyä laidunta 0,5 ja metsää 88,23 ha. Pellot, joista 3 ha salaojitettu, ovat epätasaisia ja maanlaadultaan vaihtelevia. Rakennukset viljelysten reunassa. V. 1860 valmistunut päärakennus on Ahviston ja Joutikkaan järvien lähellä. Harmaista kivistä tehty navetta, samaten kuin muut talousrakennukset, on nykyisen isännän rakennuttama. Pellot sovitettu 2 viljelyskiertoon, joissa molemmissa: kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kauraa. Pellosta oli 1929 kesantona 2 ha, vehnän kasvussa 1,1, rukiin 2, kauran 12, ohran 0,65, herneen 0,25, perunan 1, rehujuurikasvien 0,6 ja heinän 17,4 ha. Kotieläimiä: 4 hevosta, 22 lehmää, 11 sikaa, 7 lammasta ja 8 kanaa. Karjaa jalostetaan LSK-rotuiseksi, siat ovat SY- ja lampaat maatiaisrotua. Rahatulojen päälähteinä vilja, voi, liha ja perunat. Niiden menekkipaikkana Lohjan kauppala. Tilan havumetsästä myyty enimmäkseen tukkipuita. Omista kalavesistä saadaan kaloja kotitarpeiksi. Nummen Sähkö Oy:ltä valo- ja voimasähköä.


Ylimmässä kuvassa Karl vuonna 1853 syntynyt Karl August Ekqvist.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus