Viipurin rikkaimmat

Tönius Nylander oli kauppias ja pormestari (1573-89) Viipurissa. Joskus nimi on kirjoitettu muotoon Tönne Nyland; Tönne ja Tönius ovat Antonius-nimen lyhytmuotoja ja sukunimi saattaa viitata uusimaalaisiin sukujuuriin.

Viipuri oli vanhoina päivinä rajalääninä ja -kaupunkina poikkeavassa tilanteessa muihin kaupunkeihin nähden. Siellä päätti linnanpäällikkö kaupungin luottohenkilöistä eikä porvarikunta itse, kuten muissa kaupungeissa. Anders Nilsson (Sabelfana), joka oli linnanvouti 1567-76. Hän erotti ilmeisesti vuoden 1573 alkupuolella kaupungin raadista kaksi jäsentä ja nimitti tilalle Bertil Jonssonin ja Töniuksen. Kuningas nimittäin kirjoitti Anders Nilssonille 30.7.1573: "...edelleen ilmoitat, että ne pormestarit, jotka tähän asti ovat olleet Viipurissa, ovat olleet toimissaan huolimattomia ja vääryyttä harrastavia ja että sen tähden olet heidät erottanut ja määränyt heidän sijaansa...".

Viipurin rikkain vuonna 1571 oli Staffan Kanngjutare (Staffan Kannunvalaja), jonka irtaimiston arvo oli 8580 mk, eli enemmän kuin 1/10 koko Viipurin porvariston omaisuudesta. Tönius tuli toisena, hän omisti 7012 mk:n irtaimiston, Hans Persson 4925 mk:n edestä, Mats Ahvoin 2775 markkaa, ja eräs Vit Olde 1.500 markkaa.

Nämä olivat melkoisia rikkauksia siihen aikaan, jolloin esim. talollisen keskimääräinen irtaimiston arvo rikkaimmillakin eteläisen Suomen alueilla oli vain muutama kymmenen markkaa, ehkä joskus aniharvoin muutamia satasia. Koko Viipurin porvariston omaisuus oli 82.805 mk, keskimäärin n. 400 mk. Asukkaita 1500-luvun lopulla Viipurin kaupungissa lienee ollut 1200 henkeä.

1570-luvun lopulla rakennettiin Viipurissa kaksi suurta laivaa. Toista rakennutti kaupunki ja toista lähes modernilla tavalla yhtiö, jonka osakkaina olivat Bengt Jonsson, Tönius, Henrik Lang eli Virolainen sekä Hans Persson Näätäinen. Kaupunki lunasti kuitenkin yhtiön laivan heti sen valmistuttua 1579 – syynä lienee ollut 1570 alkanut sota Venäjää vastaan.

Töniuksen puoliso Anna Teit oli pernajalaisen nihtipäällikön ja rälssimiehen tytär. Annalle liitto oli toinen, hän oli ensin ollut naimisissa Viipurin kirkkoherra Enevald Sigfridin kanssa. Annalla ja Enevaldilla oli kuusi lasta, josta viisi kuoli ruttoon. Tässä toisessa liitossaan Töniuksen kanssa oli Annalla tytär Agnes Nylander, joka avioitui Viipurin pormestarin (1595-99) Herman Bröijerin kanssa. Muita lapsia ei kirjallisissa lähteissä mainita.

Kuva vasemmalla: viipurilaiskauppiaiden laiva on saattanut näyttää tällaiselta. Rekonstruktiopiirustus ruotsalaisesta kauppalaivasta, joka upposi vuonna 1550. Sen kölin pituus oli lähes 20 metriä, leveys kahdeksan metriä ja syväys kolmisen metriä.

Viimeisimmän matkansa onneton alus teki Saksanmaalle.