Horju!

Pusulan Koisjärven kylän Horjun l. Harjun talon omistivat 1930-luvulla Anton Laine ja Fredrika Lovisa Eliasson. Fredrikan isänpuoleinen suku oli hallinnut tilaa viimeistään vuodesta 1540 alkaen.

1720-luvun alussa isännäksi tullut Henrik Eriksson oli nainut naapuritalon tyttären, Karinin. Henrikin kuoltua vuonna 1738 nai leski Karin Marttilan kylässä syntyneen Isak Matssonin, josta tuli talon uusi isäntä. Henrikin ja Karinin vuonna 1726 syntynyt poika Simo otti sitten isäpuoleltaan ohjakset jossain välissä 1750-tai 1760-lukua.

Simo Henrikssonin puoliso oli talollisen tytär Hirvijoen kylästä. Pariskunnan vanhin lapsi Henrik syntyi rippikirjan mukaan vuonna 1750, mutta pitäjän kastettujen luetteloon häntä ei ole merkitty. Henrik ei lähtenyt kovin kauas morsiamen hakuun. Hänet nimittäin vihittiin 1780 Koisjärven Veskalan talon tyttären, Britan kanssa. Britaa 17 vuota vanhempi sisar Maria oli muuten Elias Lönnrotin äidinäiti.Henrik ja Britan perheeseen syntyi kuusi lasta vuosien 1781-1797 välillä. Esikoispoika Johan ei kuitenkaan saanut Horjua itselleen.

Tämä saattoi johtua eräästä yksinkertaisesta seikasta; rippikirjan mukaan Johan sokeutui jo nuorena. Talon uudeksi isännäksi tulikin perheen toinen poika, Elias. Eliaksen vaimon etsintä veikin hieman normaalia kauemmas. Vasta Karkkilasta löytyi sopiva morsian, Järvenpään kylän Karjalaisen tytär Maija Leena. Horjulle syntyi heidän myötään todellinen suurperhe. Kaiken kaikkiaan Eliaksella oli vaimonsa kanssa peräti 10 lasta.Tälläkin kertaa vanhin poika jäi ilman isännyyttä.

Israel Eliasson asui kuitenkin vaimonsa Sofian kanssa Horjulla koko ikänsä avioliiton ollessa lapseton. Velipoika Gustafista tuli uusi isäntä. Hän haki puolisonsa aina Nurmijärveltä saakka. Perttulan kylän Jussilan talon tytär Fredrika Lovisa Juslin muutti 1850-luvun lopulla Pusulaan miniäksi. Gustafin ja Fredrika Lovisan tytär, äitinsä kaima, Fredrika Lovisa Eliasson oli tuo alussa mainittu 1930-luvun emäntä Horjulla.

Suomen maatilat, osa I -kirjassa kerrotaan tilasta seuraavaa;

22 km Lohjan asemalta ja 26 km Lohjan kauppalasta. Pinta-ala 86,96 ha; siitä puutarhaa 0,2, peltoa 37,65, luonnonniittyä 1, viljelyskelpoista maata 31,92, varsinaista metsämaata 13,14 ja joutomaata 3,05 ha. Peltomaa, josta n. 2 ha salaojitettu, on epätasaista savi-, hiekka- ja multamaata.Rakennukset viljelysmaiden reunassa, Koisjärven rannalla. Viljelyskiertoja on 2: A. kesanto, ruis, 3 heinää, 2 kauraa; B. (suoviljelys) 2 kauraa, 4 heinää. V. 1929 oli 1,25 ha kesantona, 0,45 vehnän, 1,25 rukiin, 7 kauran, 1 ohran, 0,5 herneen, 0,5 perunain, 0,2 pellavan ja 25,5 ha heinän viljelyksessä. Kotieläimiä: 4 hevosta, 16 lehmää, 3 sikaa, 6 lammasta ja 10 kanaa. Karja on maatiaista, siat SY- ja lampaat maatiaisrotua.Suurimmat rahatulot maidosta, joka myydään Etelä-Pusulan osuusmeijeriin. Muita myytäviä tuotteita ovat vilja, liha ja munat. Metsä on enimmäkseen havumetsää, josta on myyty etupäässä paperipuita ja tukkeja. Halkaisu-sirkkeli. Sähkövalo Pusulan Sähkö Oy:ltä.

Ohessa viisi sukupolvea vuonna 1726 syntyneen Simo Henrikssonin jälkipolvia.