Hänen isänsä Michel Michelsson oli kotoisin Orijärven kylästä. Tämä vanhemmista voidaan kertoa seuraavaa;
Isänäiti Anna Stina Isaksdotter oli pyöräntekijä Oreniuksen vanhin tytär, joka oli syntynyt vuonna 1754. Isak Orenius oli Iso-Orijärven talon rusthollarin poika ja hänen vaimonsa Anna Kurkelan kylän Arkkilan rusthollin tytär. Isakin veli Johanin oli tullut isänsä jälkeen rusthollariksi. 1760-luvun tienoilla talo kuitenkin joutui tai myytiin Orijärven kaivoksen omistajille ja sitä viljelemään tulivat lampuodit. Isak asui perheineen Niemen torpassa.
Isänisä Michelin syntymäpaikka oli Vähä-Orijärven talo. Isä Jöran Johansson ja äiti Maria Matsdotter oli vihitty 8. lokakuuta vuonna 1745. Jöran oli Vähä-Orijärven edellisen isännän poika ja äiti Maria oli kotoisin Metsolan kylästä. Perheeseen syntyi vuosien 1747-1759 välisenä aikana peräti kuusi poikaa, joista tosin osa kuoli lapsena.
Gustaf Oreniuksen äiti Anna Lisa Jöransdotter oli taasen syntynyt Leilän rusthollissa. Lunderbergien (von Lund) suku oli myynyt talon elokuussa 1778 ruukinpatruunoille Jan ja Carl Hasselgren. Nämä asettivat tilalle lampuodiksi erään Jöran Jöranssonin, joka oli naimisissa Lena Andersdotterin kanssa. Heidän vanhin tyttärensä oli Gustafin äiti.
Kuten huomataan, otti Gustaf sukunimensä isänsä äidiltä. Ehkä hän koki tuohon nimeen liittyvän erityistä arvostusta. Toisaalta sukua taaksepäin seuraamalla saattaisi löytyä kytkentöjä naapurissa, Suomusjärvellä asuneisiin säätyläisiin ja pappissukuisiin Oreniuksiin. Heidän kauttaan voisi Gustafin "nimenotolla" olla looginen selitys.
Gustaf Orenius lienee opiskellutkin, joskaan ylioppilasmatrikkeleista häntä ei löydy. Joka tapauksessa hän toimi ylimääräisenä lääninkanslistina ja nimismiehenä. Veli Davidin kuoltua ilmoitti Gustaf Finlands Allmänna Tidning -lehdessä saaneensa Härän tilan haltuunsa laillista kautta. Ikävä kyllä Gustaf kuoli varsin nuorena, jättäen jälkeensä lesken ja pienen pojan. Samassa taloudessa asui myös vainajan sisar, Anna Lisa Orenius.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti