Lohjan Torholasta

Lohjan Karkalinniemessä, lähellä Suomen suurinta luolastoa, on jo vuosisatojen ajan sijainnut Torholan talo. 1700-luvun alkupuolella tässä yksinäistalossa oli isäntä muuan Henrik Matsson, joka oli naimisissa Anna Thomasdotterin kanssa. Heillä oli ainakin kaksi poikaa, joista Henrik kävi Turun katedraalikoulua. Hän kuitenkin menehtyi nuorena ja haudattiin Lohjalla lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1727.

Henrikin veli Johan meni naimisiin viereisen Karkalin talon lesken, Ulrika Jägerhorn af Storbyn kanssa. Johan oli veljensä tavoin käynyt katedraalikoulua Turussa ja valmistunut lopulta ylioppilaaksi 1742. Hänellä ja Ulrikalla oli yhteensä viisi lasta. Näillä viidellä oli aikain kuluessa ollut yhteensä neljä sisarpuolta, joista vuonna 1750 syntyneen Johanna Rautellin mies Henrik Hagelberg tuli Karkalin seuraavaksi isännäksi.

Torholan isäntänä 1700-luvun loppupuoliskolla oli Henrik Nilsson vaimonaan Brita Jakobsdotter. Henrik oli kotoisin Torholasta ja Brita puolestaan oli Sammatin Kaukolan kylän Kirman talollisen, Jacob Matssonin ja vaimonsa Beata Johansdotterin tytär. Kirman lapsista yksi oli naimisissa Torholan naapurissa sijainneen Varolan talon tyttären kanssa ja toinen taasen Lylyisten Hentilän talollisen kanssa.

Henrikin ja Britan poika Nils tuli isännäksi isänsä kuoltua ja meni naimisiin Karjalohjan Särkijärven Alhaisilta kotoisin olleen Anna Bomanin kanssa. 1800-luvun alun vaiheet Torholassa ovatkin mitä merkillisimmät perheiden lasten kannalta. Nils kuoli jo vuonna 1806 ja tätä ennen perheeseen oli ehtinyt syntyä kolme lasta. Leskivaimo Anna meni parin vuoden kuluttua uusiin naimisiin erään Johan Michelsson Enqvistin kanssa, jonka sukuperä on jäänyt hämärän peittoon. Tästä avioliitosta syntyi kolme tytärtä, joista nuorimmainen kuoli pienenä. Muutama kuukausi pienokaisensa kuoleman jälkeen myös äiti Anna menehtyi. Kuolinsyyksi on seurakunnan haudattujen luetteloon merkitty erittäin ikävältä tuntuva sairaus, ummetus.

Johan Enqvistille jäi siis vastuulleen kaksi omaa lasta sekä edellisestä aviosta syntyneet kolme lapsipuolta. Neljän vuoden ajan Johan pärjäsi yksin, mutta 1819 hän toi Torholaan uuden vaimon, Hongiston rusthollarin tyttären Hedvig Olinin. Nuorikko oli kylläkin jo reilusti yli 50 vuoden ikäinen, joten lapsia ei tästä aviosta tullut.

1820-luvulle tultaessa Torholassa olikin erikoinen perhe. Poika Henrikillä vanhempina oli sekä isä- että äitipuoli, kun taas tyttärillä Eva Stina ja Anna Kreetta oli äitipuoli isän ollessa oma. Seurakunnan pappikin on merkinnyt ohessa näkyvään rippikirjaan tiedot lasten sukulaisuussuhteista isäntäpariin.

1830-luvulla Torholassa asui jo lampuoti eli vuokraviljelijä. Tämän kirjoittajalla ei ole tarkempaa tietoa miksi tähän järjestelyyn oli päädytty. Lampuodiksi tullut Bertel Johansson ja vaimonsa Maja Henriksdotter tulivat melko kaukaa. Bertel oli syntynyt Tyrvään pitäjässä ja Maja Vesilahdella. Lohjalle he olivat tulleet ainakin Lopen ja Lempäälän kautta, koska Lohjan rippikirjojen mukaan perheen lapsista osa syntyi ao. pitäjissä.
Kuvassa oleva Torholan päärakennus valmistui 1850-luvulla.
Alla oleva jälkipolvitaulusto alkaa Anna Bomanista. Samoja henkilöitä voi etsiä kotisivuiltani linkistä Karjalohjan Tallqvistit.