Kuningas Kaarle XV

Ruotsia ja Norjaa vuosina 1859-72 hallinnut kuningas Kaarle (Ludvig Eugene) XV syntyi 3. päivä toukokuuta 1826 kuningas Oskar I:n ja Josephine Leuchtenbergin ensimmäisenä lapsena. Syntymässään hänestä tuli heti Skånen herttua. Nimen Karl poika sai isoisältään ja tämän adoptioisältä sekä nimen Ludvig Baijerin kuninkaalta ja nimen Eugene äidinisältään, Eugene Beauharnaisilta.

Kastepäivänä kummeina olivat paikalla miesten puolelta Baijerin kuningas Ludvig Karl August, kruununprinssi Maximilian Josef ja prinssi Karl Theodor samoin Baijerista sekä naisten puolelta kuningatar Desideria, Baijerin kuningatar Teresia Charlotta, leskiherttuatar Augusta Amalia Leuchtenberg ja prinsessa Sofia Albertina. Näistä Baijerin kuningas ja prinssi Karl Theodor olivat Josephinen enoja, kruununprinssi Ludvig hänen serkkunsa ja leskiherttuatar hänen äitinsä.

Kuningas Ludvig tunnettiin erityisesti taiteiden suosijana, hän mm. perusti Muncheniin "kaikkien maailman taidemuseoiden äidin", Alte Pinakotekin. Se valmistui vuosien 1826-36 aikana. Samoin Ludvig tuli tunnetuksi taiteilija Lola Montezin avokätisenä tukijana. Tämä suhde johti itseasiassa hänen tuhoonsa 1840-luvulle tultaessa ja Montezin oli paettava suin päin Baijerista.

Kruununprinssi Kaarle aloitti virallisen uransa toimimalla 1856 ja 1857 lyhyen ajan Norjan pääministerinä. Jälkimmäisenä vuonna hänestä tuli valtionhoitaja ja lopulta isänsä kuoltua kuningas heinäkuun 8. päivä 1859. Kruununprinssinä ollessaan yleinen mielipide piti Kaarle suorastaan tylynä henkilönä, mutta kuninkaana hän otti työvoiton kansastaan. Hänestä tuli suosittu ja ennen kaikkea perustuslaillinen päämies Ruotsille ja Norjalle. Hänen aikanaan uudistettiin kolme perustavaa laatua ollutta lakia; kunnallis-, kirkollis- ja rikoslaki. Hän tuki "Riksdagin" uudistusta 1866 ja kannatti skandinavismia sekä pohjoismaista yhteistyötä. Hän lupasi jopa sotilasapua Tanskalle vuonna 1864, mutta armeijan heikko tilanne sai hänet kääntymään puolueettomuuteen.

Kaarlen puolisoksi soviteltiin jo vuonna 1846 Preussin prinsessa Maria Louise Annaa. Tämä liitto ei toteutunut ja prinsessa nai maakreivi Alexis Vilhelm Ernst af Hessen-Philipstahl-Barchfeldin. Kolme vuotta myöhemmin, kesällä 1849 23 -vuotias kruununprinssi joutui uudelleen häähuhujen pyörteisiin. Tällä kertaa kohteena oli prinssiä vuotta nuorempi Alankomaiden Vilhelm I:n tyttärentytär, Vilhelmina Fredrika Alexandra Anna Lovisa. Asiat kehittyivät omalla painollaan ja vuoden 1851 keväällä nuoret kuninkaalliset olivat jo kihloissa. Häitä vietettiin 19. kesäkuuta 1851.

Pariskunnalle syntyi kaksi lasta, poika Karl Oskar Fredrik Vilhelm ja tytär Lovisa Josefina Eugenia. Kuningasperheen suunnattomaksi suruksi Karl Oskar sairastui maaliskuussa 1854 kuumeeseen. Ilmeisesti lääkäreiden tekemän virhearvion takia tämä tauti kävi lapselle kohtalokkaaksi ja kruuununprinssi kuoli varttia yli yhden iltapäivällä maaliskuun 13. päivä.

Kuningas Kaarle XV oli tullut tunnetuksi myös taidokkaana runoilijana. Lapsensa menetyksen aiheuttamaa surua hän käsittelee mm. seuraavissa runonsäkeissään;

""Jag klagar nu, ty borta - borta

Är all min tröst i lifvets lopp!

Ack, glädjens dagar voro korta

Nu minne talar, icke hopp.

Dock döden är en fridfull ängel

Och huldrik, fastän allvarsam;

Liksom han brutit blommans stängel,

Så må han bryta trädets stam.""

Lähde : Erik Thyselius - Karl XV och hans tid (1910)

Kuvat samasta teoksesta; ylhäällä vasemmalla vanhemmat Oskar ja Josephine, oikealla Kaarle lapsena. Alemmissa kuvissa kruununprinssi nuorukaisena sekä hänen vaimonsa Alankomaiden prinsessa Vilhelmina. Alimpana piirros Kaarlen ja Vilhelminen häistä.