ajatella kuvastavan yhtä niistä elinkeinoistsa, joita kyläläiset ovat maanviljelyksen rinnalla harjoittaneet. Lylyisiin oli aikain kuluessa perustettu kolme eri taloa; Kriisi l. Seppä, Hontti ja Hentti. Näistä Hontin talo oli jaettu kahtia Ali- ja Yli-Hontin tiloiksi 1700-luvulla. Kriisin eli myöhemmin Sepän talo mainitaan jo aivan ensimmäisen säilyneessä maakirjassa vuodelta 1540.
Tämän jälkeen talo siirtyi isältä pojalle noin 250vuoden ajan. Tämänkin jälkeen omistus säilyi suvulla. Taloon kotivävyksi tullut nuori mies ryhtyi uudeksi isännäksi ja hänen jälkeläisensä olivat ainakin vielä 1930-luvun Sepän omistajina, tosin omistuksen vielä kerran siirtyessä tyttären kautta tämän miehelle.
Varhaisin kirjaamani isäntä tästä pitkästä ketjusta on muuan Johan Henriksson, jonka puoliso oli löytynyt läheisestä Varolan talosta. Brita (Priitta) Nilsson ja Johan vihittiin syksyllä 1686. Heidän poikansa Olof otti talon hallintaansa aikuistuttuaan. Olofin ja puoliso Marian perheessä oli neljä lasta, joista kuopuksena
syntynyt ainoa poika Henrik isännöi taloa 1700-luvun loppupuolella.Hänen jälkeensä isännäksi tuli lankomies Erik Matsson.
Erikin aikaan vuonna 1779 tehtiin Lylyisten kylässä isojako. Tällöin laskettiin talossa olevan peltoa 10 tynnyrin alaa ja 10 kapanalaa sekä niittyä vastaavasti 18 ja 18,25 alaa. Jakamattoman talon verolukuna oli tasan yksi. Erik Matssonilla ja vaimo Britalla oli ainakin kolme poikaa, joista kahden elämänvaiheista itselläni ei ole tarkempaa tietoa. Joka tapauksessa perheen vanhin lapsi, vuonna 1753 syntynyt Henrik sai Sepän haltuunsa viimeistään 1800-luvun alkuun mennessä, todennäköisesti jo 1790 isänsä kuoltua.
Henrikin vaimo oli naapuritalon Hontin tytär Greta Matsdotter. Heillä ei ollut yhtään aikuiseksi elänyttä poikaa ja niinpä tytär Stinan puoliso Erik Salinista tuli Sepän uusi isäntä 1820-luvun lopulla. Erik oli kotoisin Nummen Hyrsylän kylä Lonkalan
ratsutilalta.Erikin ja Stinan, josta käytetään sukunimeä Lodman, poika Henrik Johan (s. 1830) peri talon seuraavaksi. Hänen poikansa oli oheisen kuva herra, Hjalmar Salin. Puoliso Ida Jahnsson-Teurin kanssa he kertoivat 1931 ilmestyneeseen Suomen Maatilat I -kirjaan seuraavia tietoja talostaan;
12 km Lohjan asemalta ja 8 km Lohjan kauppalasta. Omistajat Hjalmar Salin v:sta 1902 ja puolisonsa Ida, o.s. Jahnsson-Teuri v:sta 1907. Seppä eli Kriisi mainitaan ensi kerran 1600-luvun alussa. Siihen liitettiin 1912 Hentin ja 1916 Houtin talot. — Seppä on ollut isännän suvun hallussa jo ennen vuotta 1540. Nykyinen omistaja on 13:s polvi sen haltijoita. Pinta-ala 254,19 ha; siitä puutarhaa 2, peltoa 59,97, luonnonniittyä 3, viljeltyä laidunta 10, viljelyskelpoista maata 8, varsinaista metsämaata 156,1 ja joutomaata 15,12 ha. Pellot, joista 31 ha on kivi- ja risusalaojissa, ovat tasaisia savimultamaita. Niiden keskellä rakennukset. Päärakennuksia kaksi, Sepän ja Houtin, jotka ovat hyvin rakennetut ja sijaitsevat lähellä toisiaan Lohjanjärveen pistävällä niemellä. Navetta rakennettu sementistä v. 1919. Kaikki Sepän rakennukset ovat nykyisen isännän rakennuttamat. Tilalla on painovesi. Pellot 2:ssa viljelyskierrossa, joissa kummassakin: kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kevätviljaa. V. 1929 oli: 6 ha kesantoa ja nurmiruista, 1 vehnää, 2 kevätvehnää, 6 ruista, 15 kauraa, 2 ohraa, 0,5 hernettä, 2 perunaa, 1 rehujuurikasveja ja 24,47 ha heinää. Kotieläimiä: 8 hevosta, 34 lehmää, 2 sonnia, 5 sikaa, 10 lammasta ja 50 kanaa. Karja on Ay-, siat SY-, lampaat maatiais- ja kanat leghornrotua. Suurimmat rahatulot saadaan maidon, lihan, munien, heinien, perunain ja puutarhantuotteiden myynnillä, menekkipaikkana Helsinki tai Lohja. Hoidetusta havuvoittoisesta sekametsästä saadaan myytäväksi tukki-, paperi- ja faneeripuita. Tilalla on suuret kalavedet ja metsänriistaa runsaasti. Sähkövalo Lohjan Sähkö Oy:ltä. Mylly, sirkkelisaha ja pärehöylä. Voimakoneena öljymoottori. Sepän omistaja on saanut kaurasta I:n palkinnon Lohjan koeviljelysyhdistykseltä. (Ad. Neovius, Historiallinen esitys Lylyisten Sepän talosta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti