Kelloseppämestari Rautell

Pohjan pitäjässä syntyi 14.10.1809 Eva Borgströmille avioton poika, joka sai nimen Otto. Aikuisikään tultuaan hän otti käyttöön sukunimen Rautell, mutta yhteyttä Lohjan Routiolta 1600-luvun lopulla Pohjan Trädbollstadiin haarautuneeseen samannimiseen sukuun en ole toistaiseksi onnistunut löytämään.

Otto Rautelli lähti Helsinkiin parikymppisenä nuorukaisena. Siellä hänestä tuli kelloseppä Adolf Fahlströmin oppipoika ja 18.8.1832 virallinen kisälli. Hän työskenteli Fahlströmillä vuoden ja neljä kuukautta kunnes muutti Pietariin kelloseppämestari Johann Fichterin palvelukseen. Siellä hän opiskeli alaansa aina huhtikuun lopulle 1835.

Palattuaan takaisin Helsinkiin hän vuokrasi Adolf Fahlströmin leskeltä tämän verstaan kahdeksi vuodeksi. Kelloseppämestariksi Otto tuli 3.9.1837 ja seuraavana vuonna hän sai porvarinoikeudet. Kaupungin maistraatti otti vastaan Oton porvarivalan ja antoi hänelle erityisen porvarikirjan. Ilman näitä hän ei olisi voinut harjoittaa ammattiaan. Mestarityönään kelloseppämme valmisti taskunauriin.

Kolmenkymmenen vuoden iässä Otto Rautell meni naimisiin kelloseppä Otto Hallenin lesken, Sofia Wilhelmina Olinin kanssa. Avioliitosta oli ainakin kaksi lasta, poika Otto Harald ja tytär Anna Alexandra Juljana.
Perheessä asui myös Pohjan pitäjästä kotoisin ollut instrumenttimaakarikisälli Claes Anders Rautell, joka kuoli keuhkotautiin 1844. Claes Andersin kuoleman jälkeen Otto Rautell julkaisi Finland Allmänna Tidning -lehdessä numerossa 215 oheisen ilmoituksen, jossa huolehdittiin tiedonannosta kisällin mahdollisille perijöille.

Otto Rautell irtisanoi porvarisoikeutensa 1.3.1885 alkaen. Suomen Museo 1953-1954 kokoomateoksessa on artikkeli helsinkiläisistä kellontekijöistä. Kelloseppä Rautellin sanotaan olleen kaupungin ahkerimman ja työteliäimmän mestarin. Esimerkiksi vuonna 1847 hän valmisti verstaassaan neljä isoa kronometriä, kahdeksan "galvaanista konetta" ja seinäkellon yhteisarvoltaan 300 ruplaa. Rautellin verstaan tuotannonarvo oli vuonna 1846 200 ruplaa kohoten vuoteen 1860 mennessä peräti 2034 ruplaan ja 75 kopeekkaan.

Oheiset seinäkellot ovat löytyvät Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista ja ovat Otto Rautellin tuotantoa.

Lohjan Roution Rautell -sukuun kuului lisäksi 20.5.1818 Pohjan pitäjässä syntynyt jahtivoudin poika Johan Erik R. Hän oli Otto Rautellin opissa ja teki kisällinäytteenä 1841 seinäkellon. Työskenteli sitten paitsi Rautellin verstaassa niin myös kellosepänleski Carolina Häggströmin luona Helsingissä sekä Pietarin kaupungissa Petteri Fribergin luona. Johan Erik Rautellista tuli kelloseppämestari 16.12.1854 ja kolmisen kuukautta myöhemmin hän sai porvarinoikeudet.

Kommentit

Suositut tekstit