Silloiseen Iisalmen maaseurakuntaan kuuluneessa Valkeisten l. Valkiamäen kylässä asui 1700-luvulla Kiiskisten perhe. Perheenpäänä toimi varmaankin aina kuolemaansa saakka vanha isäntä Lauri K., joka oli syntynyt rippikirjan mukaan vuonna 1699. Talon emäntä Anna Nissinen oli vuoden nuorempi samaisen rippikirjan perusteella, mutta haudattujen luettelon ilmoittaman kuoliniän perusteella hän olisi ollut muutamia vuosia nuorempi.Pariskunnalla oli ainakin kaksi poikaa; Erasmus ja Paavo. Erasmuksen puolisona oli Helena Remes ja Paavon vaimona Liisa Huttunen. Koko suku asui talossa numero yksi, joskin rippikirjassa esiintyy useita tiloja samalla numerolla. Paavolla ja Liisalla oli mm. pojat Petteri (s. 1766) ja Paavo (1765). Näistä viimeksi mainittu vei aikanaan vihille Eskelisen Kaisan, joka oli miestään kolme vuotta vanhempi. Paavo ja Liisa vanhenivat lapsikatraansa kera Valkeisilla. Näistä lapsista nuorimmaisesta päästä oli vuonna 1798 syntynyt Ulla Kiiskinen.
Ulla vihittiin huhtikuun 9. päivä vuonna 1818 Kauppilanmäessä 1789 syntyneen Reittu Kauppisen kanssa. Vihkimisen aikaan Reittu perheineen oli asunut Valkeisten talossa numero kahdeksan, jolla oli myös toisintonimi Kapeavedenmäki. Kapeavesi itsessään on Palosenjärven eteläpäässä oleva vesialue, josta lähtevä Rikulinjoki laskee Vuorisjärven kautta Iso-Iihin ja edelleen Poroveteen. Valkeinen ja Kapeavesi sijaitsevat melko etäällä toisistaan, joten ainakaan itselleni ei kyseinen talon sijainti ole ollenkaan selvä. Ehkä joku lukija voisi auttaa?
Reittu Kauppinen ja Ulla Kiiskinen vaihtoivat asuinsijaansa tiheästi samalla, kun perheeseen syntyi yhdeksän lasta vuosien 1819-1838 välillä. Lapsista joulukuussa 1827 kastettu Tiina Lovisa on jäänyt jälkipolville tunnetuimmaksi. Hän oli ollut palveluspiikana, kun tammikuun lopulla 1855 saman kylän talollinen ja leskimies Juho Remes vei hänet vihille. Juho oli nuorikkoaan lähes 30 vuotta vanhempi ja hän kuoli lähes täsmälleen kolme vuotta häiden jälkeen keuhkotautiin 55 -vuotiaana.
Seitsemän vuotta tämän ikävän tapahtuman jälkeen Tiina Lovisa synnytti aviottoman poikalapsen, jonka isä oli talollinen Pekka Karppinen. Naimisiin tämä pariskunta ei koskaan päätynyt ja Tiina elätti itsensä myymällä vaatteita, piikomalla ja erinäisillä muilla pikkutöillä. Kun hänellä ja nimen Heikki saaneella pikkupojallaan oli oikein kurjaa, teki äiti Tiina itselleen leipää petusta ja antoi lapsen syödä oikeaa rieskaa.
Tilanne parani huomattavasti, kun Tiina Lovisa löysi toisen lesken. Samuli Partanen ja Tiina Kauppinen vihittiin vuonna 1873. Heikki-pojan kerrotaan tehneen ankarasti töitä isäpuolensa maatalossa ja opetelleen samalla kirjoittamaan, mikä oli vielä tuohon aikaan ilmeisen harvinaista. Samana vuonna kun Tiina Lovisa kuoli, tuli Heikistä apumies Juhani Ahon isän, pastori Brofeldtin taloon. Innostavassa ympäristössä Heikki Kauppinen kiinnostui runoista ja teki ensimmäiset omat värssynsä. Muistelmissaan vuodelta 1898 hän itse kuvaa tapahtumia seuraavasti; "Minä luin ja luin, ja sitä tehdessäni ikäänkuin siirryin toiseen maailmaan. Suuri tupa, jossa ei tällä kertaa ollut ketään muita, muuttui aivan satumaisen kauniiksi. Se kuvastui nyt runottarien asunnolta.."
Aikaa myöten Heikki Kauppisesta kehittyi yhdessä ikätoverinsa Juhani Ahon kanssa taitava kirjoittaja, lempinimeltään Kauppis-Heikki. Hän julkaisi proosaa, runoja ja muistelmia. Niissä oli voimakas kansanomainen tunne ja tukijoiden joukossa Ahon lisäksi oli mm. Minna Canth. Kauppis-Heikistä on löytyy lisätietoja runsaasti internetin välityksellä.
Heikki Kauppinen kuoli Lapinlahdella syyskuussa 1920. Hänet haudattiin Iisalmeen ja pari vuotta myöhemmin hänelle pystytettiin muistopatsas, jonka oli veistänut Eemil Halonen. Edellisenä vuonna oli Heikin hyvä ystävä Juhani Aho saatettu viimeiseen lepoon samalle hautausmaalle.
Palataksemme ajassa paljon taaksepäin; edellä mainitun Paavo Kiiskinen vuotta nuorempi velipoika Petteri (tai Pekka) vei vihille erään Kaisa Partasen, joka rippikirjan mukaan oli syntynyt vuonna 1771. Heidän lapsistaan Anna syntyi Valkeisten kylässä joskus vuoden 1804 paikkeilla. Annan puolisoksi tuli Vieremäjärven kylän talossa kolme isäntänä 1825-36 ollut Paavo Kettunen, joka oli vaimoaan nelisen vuotta vanhempi. Paavolla ja Annalla oli yhteensä 10 lasta. Heistä toiseksi vanhimpana syntyi tytär Kaisa.
Kaisa Kettunen meni 1860-luvun lopulla naimisiin itseään 14 vuotta nuoremman Samuel Hukkasen kanssa. Heidän tyttärensä Maria syntyi 1870 Valkeisten kylän talossa numero 11, joka tunnettiin myös nimellä Laukkumäki. Sama perheessä asui isä Samuelin veli, sisar ja muitakin sukulaisia. Jo 19 vuoden iässä Maria meni vihille Petteri Venäläisen kanssa, jonka isoisä oli tullut nykyisen Vieremän pitäjän alueelle Maaningasta. Petterin ja Maria tytär on äitini isoäiti.
Oheinen, hyvin pelkistetty sukutaulusto kertoo tarkemmin Lauri Kiiskisen ja Anna Nissisen jälkeläisistä.
Kuvan tiedot;
Tekijä: Martin, J.F.
Nimeke: Almoge i Savolax. Les paysans de Savolax
Julkaisija: S.l. , 1780-l.
Ulkoasu: 1 grafiikan lehti (2 var. kpl) : mv. & vär. ; 24 x 30 cm, rajattu tekijän toimesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti