Puhelimen tultua Suomeen sen käyttöä pidettiin tarpeellisena ainoastaan kaupalliselta kannalta. Niinpä Satakunta -sanomalehti kirjoitti artikkelissaan 25.2.1882 seuraavasti;"Telefooni eli äänilankajohdon on, kuten Helsingin sanomalehdet kertowat, sähkölennätinlaitoksen mekanikko D.J. Waden aikeissa perustaa Poriin sekä useoihin muihin maamme rantakaupunkeihin. Herra Waden on jo hankkinut luwan tätä tarkoitusta warten Keisarilliselta Senatilta.
Wuotista maksua wastaan pääsee, kuka sitä tahtoo, telefooni yhteyteen, joten kotonansa mukawasti istuen woipi keskustella tuttawansa kanssa tarpeellisista asioista.
Tämä uusi puuha tietysti etupäässä hyödyttää kauppaliikettä ja on kaikin puolin toiwottawa asia, kuten jokahinen muukin liikkeen ja kaupan edistymis-puuha."
Artikkelissa mainittu mekaanikko oli Inkoossa syntynyt Daniel Johannes Waden, jonka vanhemmat olivat Karkun kirkkoherraksi valittu, mutta ennen virkaanastumistaan kuollut Frans Josef W. ja vaimonsa Laura Maria Wadenstjerna. Laura Marian isä oli ollut Sysmän nimismies Karl Joakin Wadenstjerna ja Frans Josefin porilainen merikapteeni Josef Waden.
Ericssonin kotisivuilta käyttöoikeusehtojen mukaisesti lainatussa valokuvassa katsoo tulevaisuuteen määrätietoinen ja ryhdikäs herrasmies. Vaikka Daniel oli koulutukseltaan filosofian maisteri, hän isänsä kielloista huolimatta oli aina ollut kiinnostunut teknisistä laitteista.
Daniel Johan Waden perusti ensimmäisen oman yrityksensä vuonna 1876 ja jo seuraavana vuonna hän tilasi Bellin puhelinlaitteita itselleen, kunnes hän siirtyi ruotsalaisen Lars Magnus Ericssonin malleihin. Vuosien kuluessa hän tutustui herra Ericssoniin henkilökohtaisestikin ja miehistä tuli ystävyksiä. Waden näki aikalaisiaan pidemmälle ja ehkä koulutustaustansa ansiosta ymmärsi puhelimen mahdollisuudet koko kansalle. Hän ei rajoittunut vain teknisiin seikkoihin, vaan oli kiinnostunut myös alan kehityksestä kokonaisuutena.
Kun Wadenilla ei ollut yritykselleen sopivaa jatkajaa, myi hän sen Lars Magnukselle, mutta jatkoi hallituksen puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka vuonna 1930. Saavutuksistaan hän oli saanut hovineuvoksen arvonimen. Waden oli usean eri puhelinyhtiön perustaminen taustalla, mukaan lukien niistä merkittävimmän, Helsingin Telefoniyhdistyksen, joka nykyisin kulkee nimellä Elisa Oyj. Samoin hän oli perustamassa Etelä-Suomen Kaukopuhelin Osakeyhtiötä, josta myöhemmin tuli Posti- ja lennätinhallitus sekä mutkien kautta Tele. Tämä yhtiö tunnetaan tällä hetkellä paremmin nimellä TeliaSonera. Näin voi perustellusti sanoa, että Daniel Johan Waden oli todellinen Suomen puhelintoiminnan isä.
Muistona alkuajoilta Uusi Suometar -lehdessä kesäkuussa 1882 julkaistu maamme ensimmäinen puhelinluettelo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti