Turkulaisen apteekkari Johan Jacob Julinin ostettua Fiskarsin ruukin toiminnan vuonna 1822 alkoi paikkakunnalla määrätietoinen uudistustyö. Erityisesti pyrittiin kehittämään raudan jalostusta. Näin saivat alkunsa mm. haarukoiden ja saksien valmistus. Järeämmällä puolella perustettiin 1837 koko Suomen ensimmäinen konepaja. Sen saavutuksiin kuuluu mm. ensimmäinen maassamme valmistettu höyrykone.
Myöhemmin von Julin -nimellä aateloitu ruukinpatruuna ymmärsi myös erinomaisesti ruukkien sosiaaliset ongelmat. Niinpä Fiskarsiin perustettiin oma sairaala ja oma koulu. Viimeksi mainittu sai oman talonsa jo 1826, jossa seitsemän vuotta myöhemmin aloitti toimintansa Englannista alkunsa saanut Bell-Lancaster -koulu. Sen opetusmenetelmät olivat uudenaikaisia - pidemmälle ehtineet oppilaat osallistuivat tovereittensa opetukseen. Koulua käytiin viikon jokaisena päivänä ja näin se saattoi tarjota sivistystä myös jo työssä käyville nuorukaisille. Itseasiassa ruukin oppipojat aloittivat työt jo alle 10 vuoden iässä, jonka jälkeen seurasi noin kahdeksan vuoden mittainen koulutus.
Eräs Bell-Lancaster -koulun opettajista oli Vihdissä syntynyt Johan Wichtman, josta tuli tämän jälkeen Siuntion kappalainen ja sijaiskirkkoherra. Puolisonsa Amalia Elisabeth Kroppin kanssa hän asui Fiskarsissa ja siellä syntyi kaksi heidän lapsistaan; imeväisiässä kuollut Johan Alfrid 1833 ja kuusi vuotta myöhemmin Johan Axel.
Amalian vanhemmat olivat turkulainen kauppias August Vilhelm K. ja vaimonsa Katarina Elisabet Åberg. Amalian veli August Vilhelm oli sotilasarvoltaan lopulta luutnantti ja työskenteli mm. Turun hovioikeuden auskultanttina 1820-luvun alussa.
Vaikka Johan Wichtman syntyikin Vihdissä, oli hänen isänsä jo 1800-luvun alkuvuosina Lohjan Vappulan kylän Tynnin talon isäntänä. Vaimo Stina oli kotoisin Tynniltä ja hänen isänsä Henrik Jacobsson oli kuollut 1790-luvun puolivälissä. Johanin syntymäkoti oli Oravalan kylän Oinasjoen torppa. Johanin opiskelusta ja hänen isänsä tulosta Tynnin talolliseksi voisi ajatella perheen jotenkin liittyvän Oravalassa rusthollareina olleisiin Wichtmaneihin.
Johan Wichtman ja hänen vaimonsa Amalia kuolivat Siuntiossa. Heidät viimeinen leposijansa on pitäjän kauniin kivikirkon ympärille levittäytyvällä kirkkomaallä.
Myöhemmin von Julin -nimellä aateloitu ruukinpatruuna ymmärsi myös erinomaisesti ruukkien sosiaaliset ongelmat. Niinpä Fiskarsiin perustettiin oma sairaala ja oma koulu. Viimeksi mainittu sai oman talonsa jo 1826, jossa seitsemän vuotta myöhemmin aloitti toimintansa Englannista alkunsa saanut Bell-Lancaster -koulu. Sen opetusmenetelmät olivat uudenaikaisia - pidemmälle ehtineet oppilaat osallistuivat tovereittensa opetukseen. Koulua käytiin viikon jokaisena päivänä ja näin se saattoi tarjota sivistystä myös jo työssä käyville nuorukaisille. Itseasiassa ruukin oppipojat aloittivat työt jo alle 10 vuoden iässä, jonka jälkeen seurasi noin kahdeksan vuoden mittainen koulutus.
Eräs Bell-Lancaster -koulun opettajista oli Vihdissä syntynyt Johan Wichtman, josta tuli tämän jälkeen Siuntion kappalainen ja sijaiskirkkoherra. Puolisonsa Amalia Elisabeth Kroppin kanssa hän asui Fiskarsissa ja siellä syntyi kaksi heidän lapsistaan; imeväisiässä kuollut Johan Alfrid 1833 ja kuusi vuotta myöhemmin Johan Axel.
Amalian vanhemmat olivat turkulainen kauppias August Vilhelm K. ja vaimonsa Katarina Elisabet Åberg. Amalian veli August Vilhelm oli sotilasarvoltaan lopulta luutnantti ja työskenteli mm. Turun hovioikeuden auskultanttina 1820-luvun alussa.
Vaikka Johan Wichtman syntyikin Vihdissä, oli hänen isänsä jo 1800-luvun alkuvuosina Lohjan Vappulan kylän Tynnin talon isäntänä. Vaimo Stina oli kotoisin Tynniltä ja hänen isänsä Henrik Jacobsson oli kuollut 1790-luvun puolivälissä. Johanin syntymäkoti oli Oravalan kylän Oinasjoen torppa. Johanin opiskelusta ja hänen isänsä tulosta Tynnin talolliseksi voisi ajatella perheen jotenkin liittyvän Oravalassa rusthollareina olleisiin Wichtmaneihin.Johan Wichtman ja hänen vaimonsa Amalia kuolivat Siuntiossa. Heidät viimeinen leposijansa on pitäjän kauniin kivikirkon ympärille levittäytyvällä kirkkomaallä.
August Wilhelm Kropp on rakennuttanut Liedon Keppolan kylään tiilestä rakennetun aitan. Sen seinässä on edelleen nimikirjaimet A W K ja vuosiluku 1807. Keppolan nykyinen isäntä kertoi, että A. Kropp on siihen aikaan ollut Keppolan isäntänä. Kuitenkin tämä Kropp oli turkulainen kauppias mutta asuiko Kroppin perhe kuitenkin Keppolassa. Linkki Liedon kulttuuriympäristön arvokohteisiin:
VastaaPoistahttp://paikka-maa.utu.fi/kartta/kyo/kohteet_htm/1819.htm