Gustaf Adolf Juseliuksen seikkailu

Syyskuussa 1890 kuoli entinen Turun kehruuhuoneen katsantamies ja kruununnimismies Gustaf Adolf Juselius reilun 65 vuoden iässä. Hän oli ollut naimisissa itseään 21 vuotta nuoremman Anna Karolinan Bouvinin kanssa vuodesta 1880 lähtien. Kaipaamaan jäivät paitsi vaimo, niin myös tytär, kaksi poikaa ja vävy muiden sukulaisten ja tuttavien lisäksi. Anna Bouvin oli Juseliuksen kolmas vaimo.

Kruununnimismiehen tehtävät olivat välillä vaarallisiakin, jos kohta jännittäviäkin. Eräästä seikkailusta, johon Gustaf Adolf Juselius osallistui, kertoi Sanomia Turusta -lehden numero 22 kesäkuun kolmannelta päivältä vuodelta 1870 seuraavaa - tekstiä on stilisoitu blogin pitäjän toimesta;

Österholmin kiinniottamisesta on Raision nimismies Springert antanut kertomuksen. Kun varkauksia tapahtui melkein joka yö Raision pitäjässä ja lähellä Naantalin kaupunkia, niin niistä oli arveltava Österholmin niillä paikoilla oleskelevan. Sen vuoksi mainittu nimismies Springert ja Turun kaupunginviskaali Achren Turusta päättivät lähteä häntä kiinni kokemaan toukokuun 24. päivän aamulla, kumpikin eri miesjoukolla, Achren Turusta höyryvenheellä ja Springert maantietä pitkin Naantaliin, jossa piti yhteen tultaman klo puoli seitsemän aamulla.

Sitä varten lähetti Springert edellisellä ehtoolla siltavouti Bröderin kokoomaan Maarian pitäjästä Achrenille 15 miestä, joiden kello viisi aamulla piti oleman Turun Kivisillalla valmiina ja käski myös jahtivouti Elon kokoomaan Raisiosta itsellensä 15 miestä joiden ynnä lautamiehet Juha Kulmala ja Adolf Uusi-Lukkarla piti oleman valmiina Naantalin tiellä ennen kello viittä aamulla.

Springert kohtasi Turusta vielä ehtoolla kehruuhuoneen päällysmiehen, Gustaf Adolf Juseliuksen, jonka hän pyysi tulemaan myös jahtiin, johon Juselius myöntyikin. Springert, Juselius ja itsellismies Matti Nieminen lähtivät varhain aamulla Suikkilasta hevosella ja tulivat Naantalin tielle, jossa Elo miehinensä oli koossa. Siitä tultuansa Ruonan sillalle, asetettiin vahdit Luolalan järven ja meren välille ja lautamies Kulmala niiden päällysmieheksi.

Springert, Juselius, Elo, Uusi-Lukkarla, Nieminen ja vielä yksi kuudes mies matkustivat eteenpäin ja tultuansa ahteeseen noin puolen virstaa Naantalista, asetettiin siihen Elo, Uusi-Lukkarla ja se mainittu kuudes mies. Juselius ja Nieminen ajoivat hiljaksensa hevosella, mutta Springert lähti edellä jalkaisin Naantaliin päin. Tultuansa liki tullia, tuli häntä vastaan suurenläntänen mies hyvissä vaatteissa, joka nöyrästi kumarsi, mutta Springert ei tuntenut Österholmia, vaan ajatteli, että kyllä Juselius hänen tuntee, jos se se oli.

Kun Österholm tuli Juseliusta vastaan, erheytti Juseliusta ensin Österholmin kauniit vaatteet ja pitkät hiukset, mutta hän tunsi hänen kuitenkin pian ja sanoi Niemiselle, että se oli Österholm, joka meni ohitse. Nieminen hyppäsi kohta alas rattailta, sai Juseliukselta revolveripyssyn ja rupesi juoksemaan Österholmin perästä sekä kysyi, mistä hän oli kotoisin, johon Österholm vastasi; "Luodosta".

Nieminen, joka oli kauempanan Österholmista kuin pyssynkannon, huusi Österholmia seisahtamaan, mutta hän rupesi sitä enemmän juoksemaan ja poikkesi pappilan pellolle ja siitä mäkeen. Elo ja Uusi-Lukkarla, jotka olivat kaiken sen huomanneet, rupesivat myös kohdaltansa juoksemaan Österholmin perästä. Tultuansa mäen syrjään, katosi Österholm heidän silmistänsä, mutta huomasivat pian että hän oli lymynnyt pensaaseen, jonka vuoksi kiiruhtivat sinne, jolloin Österholm taas lähti karkuun, mutta Elo ja Nieminen ehtivät niin liki, että pyssy kantoi ja huusivat; "seisahda, muutoin me ammumme".

Österholm seisahti ja kielsi ampumasta. Eli, pyssy kädessä, käski Österholmin panna kätensä ristiin, muutoin hän ampuisi hänet. Österholm tottelikin ja samassa tuli Uusi-Lukkarla myös paikalle ja Österholm vietiin pappilaan, jossa hänet sidottiin. Sieltä vietiin Österholm Naantalin kestikievariin, johon Achren myös tuli. Täällä kestikievarissa tunnusti Österholm varastamansa tavaroiden olevan korkealla vuorella likellä sitä tietä, joka Naantalin tiestä menee Maskun pitäjään. Sinne mentiinkin Österholmin kanssa ja löydettiin yksi haulipyssy, yksi puhvertti, 2,5 kultasormusta, yksi pari korvarenkaita, yksi partaveitsi, saippuaa, saksia, kampoja, tulitikkuja, kynttilöitä, yksi peili, yksi kimppu pieniä avaimia, kakkuja, voita, lihaa, nahkaa sekä iso joukko miehen ja vaimon vaatteita.

Sitten Österholm vietiin Naantaliin takaisin ja sieltä höyryvenheellä Turun linnaan.

Gustaf Adolf Juselius oli syntynyt Huittisissa vuonna 1825 kruununvouti Jakob Juseliuksen ja Helena Mårdin perheeseen. Eräissä sukukirjoissa Gustaf Adolfin syntymäpaikaksi on merkitty Vihti, mutta sinne perhe muutti vasta myöhemmin eli vuonna 1841. Isä Jakob oli poikansa tavoin kruununvouti samoin isoisä Eric Jusselius. Tämä Juselius -suku oli lähtöisin Lopen pitäjän Räyskälän kylän Jussilan talosta, josta ensimmäinen opintielle lähtenyt jälkeläinen oli em. Ericin isä Krister Jusselius. Krister oli ollut vuodesta 1700 Helsingin triviaalikoulussa oppilaana ja päässyt ylioppilaaksi Turussa 1705 tai 1706. Hänestä tuli 1720-luvun taitteessa kotipitäjänsä kappalainen.

Gustaf Adolf Juselius muutti kotoaan Poriin jo 19 -vuotiaana työskennelläkseen purjelaivoilla. Sieltä hän matkasi Turkuun, jossa hän oli nuorempana aliupseerina tarkk'ampujapataljoonassa. Kyseisen rykmentin sairaalavalvojaksi hän tuli 184 ja kolme vuotta myöhemmin hän oli edennyt urallaan ylimääräiseksi kanslistiksi Turun lääninvirastoon. Samaan aikaan hän oli myös Seilin sairaalavalvojana.

Ahvenanmaan Sundin kruununnimismies Gustaf Adolfista tuli 1857, mutta sieltä hän siirron Taivassaloon seitsemän vuotta myöhemmin. Turun linnan lääninvankilan linnanvouti hän oli ollut 1862. Pidempiaikainen toimi oli kruunun kehruuhuoneen valvojan virka 1864-1881.

Gustaf Adolf Juselius oli kolme kertaa naimisissa kuten tekstin alussa mainitsin. Ensimmäinen puoliso Fredrika Blom oli kuollut 1866 ja vajaata vuotta myöhemmin Juselius avioitui toistamiseen Augusta Ottilia Edlingin kanssa. Augustan kuoltua 1875 nai Gustaf Adolf Anna Bouvinin helmikuussa 1880. Fredrika Blom oli ollut kotoisin Turusta, mutta Augusta ja Anna Ruotsista, Tukholmasta sekä Eskilstunasta.