Kiskon Orijärven kaivoksen toiminta hiipui 1800-luvun lopulla malmivarojen käydessä liian pieniksi silloisille rikastusmenetelmille sekä maailmamarkkinahintojen painuessa alaspäin. Viime vaiheissa 1880-luvulla tämä keskellä metsää sijainnut kaivos työllisti suoraan ja välillisesti jopa satoja paikallisia asukkaita.Työn sitten loppuessa olivat monet nuoret miehet pulassa. Maanviljelys tarjosi mahdollisuuksia osalle, mutta koko joukko joutui elämään enemmän tai vähemmän tilapäisillä töillä.
Näin ollen ei ollut kovin ihmeellistä, että Orijärven ja läheisten Jylyn sekä Karjalohjan puolella sijainneen Kärkelän kuparihytin nuoriso kulutti aikaansa vähintäänkin arveluttavissa merkeissä. Aikakauden sanomalehdissä tilannetta luonnehditaan 1890-luvun alussa suorasukaiseen tapaan;
"Tuskin on missään seudussa maassamme niin turmeltunutta nuorisoa kuin Jylyn ja Orijärven kulmalla Kiskossa. Ei siinä kyllin, että nämä maankuulut puukkosankarit mellastavat kotiseuduillaan, waan tuon tuostakin tehdään oikeita ristiretkiä Karjalohjalle, etenkin sen läntisiin kyliin, missä wiinan willitseminä aletaan taistelut, joissa weri wirtana wuotaa".
Näin hurjaan tapaan tarinoi Kotkan Sanomat artikkelissaan marraskuussa 1891. Kyseisen kuun toisena päivänä oli Kärkelässä ollut huutokauppa, jonne kiskolaiset "ristiretkisoturit" joukolla kokoontuivat tarkoituksenaan kurittaa karjalohjalaisia. Kiskolaisten meno oli kuitenkin niin vauhdikasta, että he eivät joutaneet odottamaan vastapuolta paikalla. Tappelut aloitettiin paikan päällä oman väen kesken sillä seurauksella, että itsellisen poika August Lindström puukotti toista itsellisen poikaa, Kalle Danielssonia niin, että "tämä iskuista ja werenwuodosta uupui tantereelle".
Vain pari kuukautta tämän reissun jälkeen osa näistä junkkareista lähti Kiskon Kirkkojärven taakse, Kaukurin kylään. Joulukuun 27. päivänä järjestettiin eräässä sikäläisessä talossa tanssit, jonne ilmaantui noin kaksikymmentä "Orijärwen räyhääjää". Kaukurin miehet olivat myös kallistaneet lasejaan melkoisesti ja niinpä kylätiellä alkoi hurja ottelu, jossa aseina olivat nyrkkien lisäksi puukot, seipäät, viinapullot ja ylipäätänsä kaikki käteen sattuneet tavarat. Toistensa lisäksi riehujat hyökkäsivät myös muiden tiellä liikkuneiden sivullisten kimppuun. Sanomalehti Hämäläinen kertoi tästä tapauksessa tammikuun alkupuolella 1892 ja päätti artikkelin toteamalla "mahtaa moni mies särjetyllä päällä ym mainittua iltaa muistella".
Näin ollen ei ollut kovin ihmeellistä, että Orijärven ja läheisten Jylyn sekä Karjalohjan puolella sijainneen Kärkelän kuparihytin nuoriso kulutti aikaansa vähintäänkin arveluttavissa merkeissä. Aikakauden sanomalehdissä tilannetta luonnehditaan 1890-luvun alussa suorasukaiseen tapaan;
"Tuskin on missään seudussa maassamme niin turmeltunutta nuorisoa kuin Jylyn ja Orijärven kulmalla Kiskossa. Ei siinä kyllin, että nämä maankuulut puukkosankarit mellastavat kotiseuduillaan, waan tuon tuostakin tehdään oikeita ristiretkiä Karjalohjalle, etenkin sen läntisiin kyliin, missä wiinan willitseminä aletaan taistelut, joissa weri wirtana wuotaa".
Näin hurjaan tapaan tarinoi Kotkan Sanomat artikkelissaan marraskuussa 1891. Kyseisen kuun toisena päivänä oli Kärkelässä ollut huutokauppa, jonne kiskolaiset "ristiretkisoturit" joukolla kokoontuivat tarkoituksenaan kurittaa karjalohjalaisia. Kiskolaisten meno oli kuitenkin niin vauhdikasta, että he eivät joutaneet odottamaan vastapuolta paikalla. Tappelut aloitettiin paikan päällä oman väen kesken sillä seurauksella, että itsellisen poika August Lindström puukotti toista itsellisen poikaa, Kalle Danielssonia niin, että "tämä iskuista ja werenwuodosta uupui tantereelle".
Vain pari kuukautta tämän reissun jälkeen osa näistä junkkareista lähti Kiskon Kirkkojärven taakse, Kaukurin kylään. Joulukuun 27. päivänä järjestettiin eräässä sikäläisessä talossa tanssit, jonne ilmaantui noin kaksikymmentä "Orijärwen räyhääjää". Kaukurin miehet olivat myös kallistaneet lasejaan melkoisesti ja niinpä kylätiellä alkoi hurja ottelu, jossa aseina olivat nyrkkien lisäksi puukot, seipäät, viinapullot ja ylipäätänsä kaikki käteen sattuneet tavarat. Toistensa lisäksi riehujat hyökkäsivät myös muiden tiellä liikkuneiden sivullisten kimppuun. Sanomalehti Hämäläinen kertoi tästä tapauksessa tammikuun alkupuolella 1892 ja päätti artikkelin toteamalla "mahtaa moni mies särjetyllä päällä ym mainittua iltaa muistella".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti