Mylläri- ja seppäsuku Palin

1730-luvulla Lohjan Laakspohjan kartanonseppänä oli eräs Johan Palin, joka oli syntynyt 1710-luvulla. Hänen sukuperästään ei ole selvyyttä. Yksi mahdollisuus olisi Laakspohjan Haagan torppari ja seppä Sigfred, joka mainitaan Lohjan kastettujen luettelossa vuonna 1724 vaimonsa Margetan ja poikansa Carlin kera. Seppä Palin asui nimittäin nimenomaan ao. torpassa. Saman vuosisadan loppupuolella Haagan torpassa asusti edelleen seppä perheineen.

Johan Palin löysi vaimonsa Lohjanjärven rantamailta, Karkalinniemen Varolan kylän yksinäistalosta. Kreetta Niilontytär ja Johan vihittiin Lohjalla marraskuun lopulla 1738 molempien ollessa 18 ikävuoden tienoilla. Paria vuotta myöhemmin syntyi perheen esikoinen, Gustaf -nimen saanut poikalapsi. Seuraavien 22 vuoden aikana lapsia ilmestyi maailmaan peräti tusinan verran Gustaf mukaan luettuna. Äiti Kreetta ja isä Johan kuolivat molemmat toukokuussa 1767. Tuolloin perhe oli asunut jo muutamia vuosia Sammatin Myllykylän Arvelassa. Isä Palin toimi näihin aikoihin Sammatin pitäjänseppänä.

Suuresta lapsikatraasta olivat elossa ainakin pojat Gustaf, Johan ja Erik. Heistä viimeksi mainittu oli jäänyt Lohjan Vaanilan Santojalle mylläriksi ja kuoli siellä 29 vuoden iässä. Gustaf asettui vaimonsa Stina Matsdotterin kanssa Myllykylään ja jatkoi isänsä ammatissa seppänä. Stina oli Myllykylän Arvelan isännän tytär ja niinpä oli luontevaa, että perhe asui siellä.

Gustafin voisi sanoa aloittaneen suvun Sammatin ja Karjalohjan sukuhaaran. Hänen ja Stinan kolmesta lapsista vanhin, Petter, häviää näköpiiristä ja ainoa tytär Maria jää lapsettomaksi sekä naimattomaksi kuollen kirkonvaivaisena vanhuksena vuonna 1845. Niinpä suvun jatkaminen jäi vuonna 1772 syntyneelle Gustafille, isänsä kaimalle. Yhdessä puolisonsa Anna Axelsdotterin kanssa perheeseen syntyy kahdeksan lasta, joista kaikki ovat tyttöjä. Imeväisiässä tai lapsena näistä menehtyy ainakin kolme. Kuopuksen, Ulrika Sofian jäljet jäävät historiaan hämäriin, mutta Maria Lovisa, Gustava ja Eva menevät kukin tahollaan naimisiin.

Maria Lovisan nai Karjalohjan Makkarjoen Vähätalon isäntä Henrik Forsman ja hän siirtyi emännöimään tilaa. Henrik Forsmanilla ja Maria Palinille oli kahdeksan lasta.

Gustava Palin meni naimisiin Nummen Sierlan kylän Salmin talon Sepän torpparin, Erik Johan Malmstedtin kanssa. Kuten torpan nimestä voi nopeasti päätellä, oli sulhanen ammatiltaan seppä appensa tavoin. Perheeseen syntyi seitsemän lasta vuosien 1833-54 välillä. Gustavan kuoltua Erik Johan meni uusiin naimisiin torpparin leski Gustava Ekströmin kanssa.




Eva Palinin puolisoksi tuli seppä Kustaa Bergman, joka asettui appensa torppaan asumaan.Vihdissä syntyneen Kustaan ja Evan perheeseen kuului kolme lasta, joista vanhin poika, Heikki, suomensi sukunimensä Vuorimieheksi.

Mainitsematta on jäänyt vielä Anna Stina Palin, jolla oli ainakin yksi avioton lapsi, Gabriel. Hän syntyi Sammatissa keväällä 1846. Tarkempia tietoja Anna Stina tai Gabrielin myöhemmistä vaiheista ei ole.

Vihdin sukuhaaran kantaisä oli edellä mainitun Gustafin pikkuveli Johan, joka syntyi huhtikuun lopulla vuonna 1745. Hän meni syksyllä 1779 naimisiin vuoden 1761 paikkeilla syntyneen Fredrika Törnroosin kanssa. Perhe asui 1780-luvulla Pullin kylässä, missä Johan työskenteli puuseppänä. Viimeistään 1799 hän muutti perheineen Vihdin Olkkalan kylään mylläriksi.

Suvun suuntautumista käsityöammatteihin voi pitää periytyvänä. Poika Otto Fredrik, joka syntyi Lohjalla 1787, kuoli Olkkalassa vuonna 1812 vaununtekijäkisällinä. Perheen vanhin poika, Carl Gustaf, asui Olkkalan Stenbackan torpassa vuoteen 1819 saakka toimien pyöräntekijänä ja isänsä tavoin myös myllärinä. Vuonna 1819 Carl Gustaf ja hänen vaimonsa Maria Helena muuttivat kolmen elossa olleen lapsensa kanssa Jokioisten tehtaalle, missä isää tituleerataan rakennusmestariksi.

Jokioisista perhe muutti Lohjalle 1822 ja sieltä jossain välissä edelleen Nurmijärven Klaukkalan kylää. Loppuelämänsä Carl Gustaf oli muonatorpparina. Hän ja vaimo Fredrika kuolivat 1830-luvun loppupuoliskolla.

Pariskunnalla oli ollut 11 lasta. Poika Johan Fredrik oli ammatiltaan satulaseppä ja naimisissa nurmijärveläisen torpparin tyttären, Stina Lisa Hambergin kanssa. Johan Fredrikin veli Gustaf Adolf oli sitten vaununtekijä. Hän asui vaimonsa Maja Gretan kanssa Vihdissä ja Nurmijärvellä. Joskus 1840-luvulla Gustaf Adolf Palin mainitaan torpparina ja muonatorpparina Vihdin Kaharlan Jaakkolan talossa.

Kommentit

Suositut tekstit