Noakin arkki

Suomenlinnassa sijaitseva upseeriston majoitusta varten rakennettu, alunperin kolmikerroksinen kasarmi on saanut jostain syystä lempinimen Noakin arkki. Tämä vuosina 1770-71 valmistunut ja 1780-luvulla vielä neljännen kerroksen saanut rakennus on ainoa toteutunut osa siitä Armeijan linnanpihasta, minkä August Ehrensvärd suunnitteli 1764.

Tämä 30 asuntoa käsittävä kokonaisuus on ollut viimeisten vuosien aikana taitavan saneerauksen kohteena. Vielä elokuussa 2009 on projekti hieman kesken ja rakennustelineet seisovat varjostamassa tätä historiallista kivitaloa. Suomenlinnan hoitokunta, joka tätä työtä tekee, on arvioitunut peruskorjauksen viimeisen eli neljännen osa
n valmistuvan vuonna 2010.


Noakin arkki on tietysti kiinnostanut ihmismieltä jo vuosituhansia. Eräät se on saanut innostumaan niin kovasti, että siitä on eräänlainen pakkomielle. Näin taisi käydä 1900-luvun alussa tanskalaiselle insinöörille, herra Vogtille. Hän kehitti mielessään ajatuksen, että olisi käytännön kokeella osoitettava Raamatun kertoman Noakin arkin merikelpoisuus.

Hän sai kuin saikin varoja tätä tutkimusta varten Karlsbergin rahastosta, jonka jälkeen Tanskan valtion laivaveistämö otti asiakseen rakentaa itse aluksen. Tämä aluksen ensimmäinen merimatka tapahtui vuoden 1904 syksyllä.

Laivan tai tässä tapauksessa siis arkin mittojen määrääminen oli tietysti ensimmäinen toimenpide. Mooseksen kirjassa arkin pituus on 300 kyynärää, kun taas leveys on 50 ja korkeus 30 kyynärää. Kun 1800-luvun loppupuolella aloitettiin ensimmäisten todella suurien laivojen teko, huomattiin näiden mittasuhteiden olevan melko ihanteellisia.

Niinpä insinööri Vogt teki arkistaan 30 jalan pituisen ja viiden jalan levyisen sekä kolmen jalan korkuisen. Muoto sen sijaan oli mietittävä itse arkin muoto, jota ei mainita alkuperäisessä tekstissä. Yleisesti on oletettu sen olleen jonkinlaisen kirstun muotoisen. Sellaisena arkki tavataan mm. eräisssä vanhoissa rahoissa.

Professori Simonsenin johdolla tehdyissä kielitieteellisissä pohdinnoissa Vogt tuli siihen tulokseen, että alkuperäistekstistä on ymmärretty eräs sana kokonaan väärin. Sana "zohar" ei nimittäin tarkoittaisi lainkaan arkkia, vaan pikemminkin katonharjaa. Näin Noakin poikineen rakentama alus olisi ollut kolmikulmaisen muotoinen.

Niinpä Vogtin arkista tehtiin tasasivuisen kolmion muotoinen. Koeajojen mukaan kolmioarkki ei ollut pelkästään yksinkertainen, vaan myös varmatoiminen aallokossa. Se kulki vakaasti ja Vogt uskoi aikanaan, että tästä hänen arkkinsa voisi olla esikuva tulevalle laivanrakennukselle suuremmassakin mittakaavassa.


Koepurjehdukselle oli Vogtin mukana koko joukko professoreita ja meriliikenteen asiantuntijoita. Kun arkki oli hinattu avonaiselle, tuulisille paikalle, voitiin sen huomata käyttäytyvän oikein merikelpoisesti. Tästä Vogt päätteli, että Noakilla olisi ollut auvoisat päivät odotella vedenpaisumuksen päättymistä yhdessä perheensä ja eläimiensä kanssa.

Kommentit

Suositut tekstit