Alexander Graham Bell patentoi suunnittelemansa puhelinlaitteen vuonna 1876 ja seuraavien vuosien aikana tämä mullistava keksintö levisi hämmästyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa. Esimerkiksi Vaasassa, joka tosin vuosina 1855-1917 oli virallisesti Nikolainkaupunki, ehti toimelias kauppamies Axel Schauman esittää telefoniverkon rakentamista jo syksyllä 1881.Syyskuun 28. päivänä hän nimittäin julkaisi Vasabladetin numerossa 77 etusivulla pienen ilmoituksen, jossa hän kutsui kiinnostuneita kokoontumaan hotelli Ernstiin kahta päivää myöhemmin eli perjantaina. Tarkoituksena oli keskustella kustannuksista ja sopivista tavoista toteuttaa tämä tulevaisuuden kannalta historialliseksi osoittautuva hanke.
Axel Mortimer Schauman oli syntynyt Pietarsaaressa kesällä 1855 apteekkari Viktor S:n ja Elisabet Ekelundin perheeseen. Axel Schaumanista tuli aikaa myöten hyvin vaikutusvaltainen mies. Hän oli mukana puhelintoimen ohella Vaasan Puuvilla Oy:n ja Vaasan Sokeritehdas Oy:n hallituksissa sekä Vaasan Osakepankin hallintoneuvostossa. Vaasan-Pohjanmeri Höyrylaiva Oy:n toimitusjohtajanakin tämä tarmokas mies ehti olla vuodesta 1898 lähtien aina kuolemaansa saakka 1903.
Axelin sanotaan olleen paitsi taitavan liikemiehen, niin myös humoristisen ja hyväntuulisen. Niinpä hän oli pidetty seuraihminen. Valokuvasta meitä katsookin iloisen oloinen herrasmies reilun sadan vuoden takaa.
Ilmoitus oli siis Vasabladetissa ja sen tuloksena kokoukseen saapui vain 12 henkilöä. Tämä joukko sai päätettyä, että Schauman yhdessä myllynjohtaja Hugö Sölfverarmin kanssa ryhtyisi hankkimaan tietoja perustamiskustannuksista puhelinverkkoon liittyen. Samoin he saivat tehtäväkseen kirjoittaa alustavan merkintälistan osakkaita varten.
Huhtikuussa 1882 he sitten esittelivät budjetin, joka perustui Suomen puhelintoimen "isältä", Daniel Wadenilta ja tukholmalaisilta Haglindin veljeksiltä saatuihin tietoihin. Niiden perusteella rahaa olisi tarvittu 10000 markkaa 30 aseman puhelinkeskuksen perustamiseen. Tulevaisuuden usko oli kova, sillä kaukonäköisesti Schauman ja kumppanit uskoivat "tulevaisuutta tuskin voitiin asettaa epäilyksenlalaiseksi johtuen sen suunnattomasta merkityksestä erityisesti liike-elämälle".
Axel Mortimer Schauman sai vuonna 1895 kauppaneuvoksen arvon kiitoksena monipuolisesta työstä vaasalaisen liike-elämän eteen.
Axel Mortimerin pikkuveljiä olivat Berndt Wilhelm ja Ossian Schauman. Berndt Wilhelm aloitti uransa pietarilaisessa metallitehtaassa ja kotikaupunkiinsa palattuaan hän perusti 1883 sikuritehtaan. Tästä hänen liiketoimensa laajenivat huipentuen 1911 toimintansa aloittaneeseen Oy Wilhelm Schauman Ab -yritysryppääseen, joka käsitti sikuri- ja vaneritehtaat sekä sahoja. Schauman fuusioitiin 1988 Kymmene -konserniin, joka nykyisin on osa UPM-Kymmene -konsernia.
Ossian Schauman keskittyi liiketoiminnan sijaan lääketieteeseen. Hänestä tuli lopulta sisätautiopin professori, mutta virkauraa paremmin hänet muistetaan yhtensä Samfundet Folkhälsanin perustajista. Ossian Schauman oli myös merkittävä rahoittaja tälle ruotsinkieliselle yhteisölle. Lääketieteellisessä mielessä hän oli erityisen kiinnostunut perinnöllisistä sairauksista tutkien mm. perintötekijöiden osuutta eräiden veritautien syntyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti