Anders Boijan mainittiin asiakirjalähteissä vain yhden kerran, kun hän 21.6.1503 oli maakatselmusmiehenä Pohjan pitäjässä. Vanhojen sukutarinoiden mukaan (joita tukevat myös myöhemmät suvun maaomistukset ja vaakunatieto) oli hänen vaimonsa Brita Rötgersdotter. Britalle tämä oli toinen avioliitto, ensimmäinen liitto oli ollut erään Nils Månssonin kanssa. Anders otti tai sai lisänimekseen Boijan, josta seuraavissa polvissa tuli sukunimi Boije, vaimonsa suvun vaakunan mukaan.Myöhemmin Boije-suvun vaakunassa oli kolme ”poijuiksi” (poiju = boj), kypäräksi, ammukseksi, kypäräksi tai vastaaviksi arvailtua esinettä; samanlainen aihe oli ollut myös appi-Rötgerillä, joka eli vielä keväällä 1498, mutta oli kuollut vuoteen 1503 mennessä.
Andersista ja Britasta alkanut suku otettiin v. 1629 Ruotsin ritarihuoneeseen nimellä Boije af Gennäs, no. 16, (suvun vapaaherrallinen haara vuonna 1777, numerolla 294) sekä Suomen ritarihuoneeseen v. 1818, no. 1 (vapaherrallinen haara v. 1818, no. 20). Nimi elää vielä sekä Suomessa että Ruotsissa.
Andersin ja Britan lapsia olivat:
1. Beata Andersdotter Boije, jonka puoliso sukukirjojen mukaan oli Måns Andersson Grabbe, Kirkkonummen Koskiksen omistaja.
2. Margareta Andersdotter Boije, joka mainittiin leskenä vuonna 1567, hänen oltuaan naimisissa Siuntion Tjusterbystä kotoisin olevan nimismies Greger Jönssonin kanssa.
3. Erik Boije sai perinnönjaossa äidinisänsä Rötgerin aikoinaan omistaman Pohjan Dalkarbyn vuonna 1537. Hän oli mm. linnapäällikkö Hämeenlinnassa 1530 ja itäisen Karjalan kihlakunnantuomari vuodesta 1535. Hänen puolisonsa oli Cecilia Gudmundsdotter Lammilta.
4. Nils Boije sai perintönä äidinisänsä aikoinaan omistaman Gennäsin. Hänet mainittiin asemiehenä 1523, Raaseporin voutina 1530 ja 1537 muonitusmarskina. Hänellä oli vaihtelevia alueläänityksiä, mm. 1537 Vehmaa ja Mynämäki sekä kaksi pitäjää Raaseporin linnaläänissä. Sotaeverstinä hänet mainittiin 1542 ja hän oli samoihin aikoihin lyömässä Dacke-kapinaa Itä-Göötanmaalla. Hän oli ritari 1554, valtaneuvos 1565 ja Viipurin linnan ja läänin päällikkö 1565. Tanskan sodassa hän oli mukana sotaeverstinä, jolloin hän valloitti Varbergin linnan 1565, mutta erotettiin Bohusin linnan epäonnistuneen piirityksen jälkeen. Etelä-Suomen laamanni ja Suomen käskynhaltija 1568; kuoli 1568 loppupuolella. Hänen vaimonsa oli Brita Horn, linnanvouti Krister Klasson Hornin tytär.
5. Karin Andersdotter Boije, jonka puoliso oli Halikon Fulkilan Hans Persson (Starck-sukua). ”Pohjan kylän Karin” eli vielä 1542.
6. Elin Andersdotter Boije, jonka puoliso oli Klas Grabbe.
7. Ragnhild Andersdotter Boije, jonka puoliso oli Turun pormestari Simon Andersson. Ragnhild oli ilmeisesti Perniön Arpalahden perijä
Suvun kantatilasta nykyisen Raaseporin kaupungin alueella kirjoittelin pari vuotta sitten tähän tapaan.
Kiitos RR!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti