Hieman von Glan -suvusta

Von Glan –suvun Ruotsin ja sittemmin Suomen sukuhaaran kantaisä oli todennäköisesti se Gerhard von Glan, joka eli Ruotsissa 1600-luvun alussa. Muuta hänestä ei sitten tiedetäkään. Nimestään päätellen hän oli saksalaiselta kielialueelta.

Tukholmalainen siltainspehtori Joachim von Glan, k. 1686, oli ilmeisesti edellä mainitun Gerhardin poika. Joachimin toinen vaimo oli Anna Wickmanintytär, 1636-99, jonka vanhemmat olivat Tukholman leipurikillan oltermanni Wickman Corneliuksenpoika ja tämän toinen puoliso Maria Stefanintytär. Joachimilla ja Annalla oli ainakin kaksi lasta. Giert von Glan oli luutnantti, asui Helsingissä ja oli ilmeisesti vielä 1700-luvulla Uudenmaan ja Hämeen ratsurykmentin palveluksessa. Joachim von Glan oli Tukholman kaupunginkasööri.

Joachim von Glan, 1664-96, oli Tukholman kaupunginkasööri, joka meni 1689 naimisiin Vendela Springerion kanssa. Joachimin kuoltua avioitui Vendela toistamiseen, hänen toiseksi miehekseen tuli kirjanpitäjä Wickman Antoni. Joachimilla ja Vendelalla oli poika Joachim, 1696-1778.

***

Isänsä ja isoisänsä etunimen saanut Joachim von Glan, s. 14.4.1696, kirjattiin Tukholman saksalaisen koulun oppilaaksi 1708. Sitä hän kävi kolme vuotta, jonka jälkeen hän oli toiset kolme vuotta Strängnäsin lukiossa ja tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1714. Pappisvihkimyksen hän sai Tukholmassa 15.10. 1718 ja sitten Joachim määrättiin pataljoonan saarnaajaksi Dal-rykmenttiin, joka osallistui Norjan-sotaan.

Näihin aikoihin, 18.12.1718, Joachim avioitui Tukholman Klaran seurakunnassa. Puoliso oli 1692 syntynyt Juliana Feif. Seuraavan vuoden alkupuolella Joachim otti toimen saarnajana valtaneuvos Magnus Julius De la Gardien luona. Keväällä 1720 hän vaihtoi työnantajaa. Uusi oli Carl Gustaf Armfelt, jonka poikien kotiopettajana Joachim samalla oli.

Päivämäärällä 7.7.1722 sai Joachim määräyskirjeen Uudenmaan rykmentin rykmentinsaarnaajan toimeen. Saarnaajan puustelli, virka-asunto, oli silloin ilmeisesti Sammatin Haarjärven talo, sillä kaksi Joachimin ja Julianan lapsista syntyi siellä. Suomessa ehti pariskunnalle syntyä seitsemän lasta Ruotsissa syntyneiden kahden lisäksi, ennen kuin Juliana kuoli Helsingissä 8.6.1732. Joachim jäi kuuden lapsen yksinhuoltajaksi (kolme oli kuollut pieninä), vanhin oli iältään 12 ja nuorin 3 vuotta.


Viitteitä ja lisätietoja;

Perhe- ja yleistiedot: Werner W:son Wickström, Tenalagrenen av släkten von Glan, Genos 14 (1943), s. 120-124.

Glan-nimisiä paikkoja Saksassa on mm. Hannoverin lähellä sijaitseva Glahn, Osnabrückin lähellä sijaitseva Glandorf, Glan-Münchweiler Kaisernslauternin lähellä sekä Reinin sivujoki Glan. Hannoverin Hoyan kreivikunnasta oli lähtöisin myös eräs aatelissuku von Glan. Annemarie ja Arthur von Glahn (www.ziegner.de sivu 14; 15.10.2002) tekivät 1959 mielenkiintoisen selvityksen eräästä varhaisesta von Glan(er) – nimisestä suvusta:

Polvi 1. Bernhard von Glaner, eli n. 1486, pso. Margarete von Knesebeck Braunschweigistä, lapsi Joachim (polvi 2).

Polvi 2. Joachim von Glaner, Hannoverin Rothenburgin linnapäällikkö 1550, pso. Anna von Issendorf, lapsi Joachim (polvi 3).

Polvi 3. Joachim von Glan eli Jodocus Glaneus, teologian tohtori Jeverissä, pso. 1566 Meta Sibrandi, Bremenin professorin Lubbertus Sibrandin tytär, lapset: Dotothea 1571, Lubbertus, Henricus 1568-71, Jodocus 1574-75, Margaretha 1576, Gerloff 1579-80, Johannes 1582 sekä Gerhardus 1583-85.

Sen ajan niukasta asiakirjamäärästä johtuen ei Ruotsin sukuhaaraa tietenkään enää saa liittettyä näihin saksalaisiin, mutta ihmeelliseltä tuntuisi, että sekä Saksassa ja Ruotsi-Suomessa olisi elänyt kaksi erillistä von Glan-sukua, joissa molemmissa esiintyi suhteellisen harvinainen etunimi Joachim vähintään kolmessa polvessa.

Wickström 1943, s. 120-124. Lähes kaikki tiedot Joachimista n. vuoteen 1720 asti sekä hänen lastensa synty- ja kuolinpäivistä perustuvat perhe-Raamatun käsinkirjoitettuihin merkintöihin. Raamatun omistaa nykyään Anne-Marie Thodén Turussa. Perheen Tenholan ajoista mm.: Oscar Nikula, Tenala och Bromarf socknars historia I-II (1938), s. 71, 72, 132.