Outo löytö Saaren kartanolla

Tammelassa sijaitsevaan Saaren kansanpuistoon kirkonkylästä johtova tie on niin kaunis, että superlatiivit alkavat loppua kesken. Ennen muinoin niin mahtava Saaren kartano jää nykyisestä tielinjauksesta jonkin verran sivuun eikä siitä oikein saa kunnon valokuvia yksityisyyttä loukkaamatta. Suomen maatilat -kirjasarjan kakkososa vuodelta 1932 tietää kertoa paikasta seuraavaa;

Käsittää Saaren ratsuvelvollisen säterin sekä sen kanssa yhdysviljelyksessä olevat Kankaisten ja Miekon ulkotilat. Saaren kartano kuului alkujaan Mustialan kuninkaan kartanoon ja oli v:sta 1563 Joensuun Horneilla, jotka kuitenkin menettivät sen Kaarle Herttuan ja Sigismundin välisten riitojen aikana. Tila annettiin 1612 rälssimies Martti Jaakonpojalle, jolta se siirtyi hänen vaimonsa jälkimmäiselle miehelle skotlantilaissukuiselle Frans Johnstonelle. Myöhemmin 1600-luvulla tila oli uudelleen Horneilla. Sen jälkeen mainitaan omistajina sekä Lauritsa Creutz vanhempi että nuorempi ja Pistolhjelm suku, jolta tila naimisen kautta periytyi Kuhlman suvulle ja tältä Borgström ja Lepsen suvuille, sekä viimemainitulta 1900 vuosisadan puolivälissä de la Chapelle suvulle, jonka hallussa se oli v:een 1930. Omistajat v:sta 1930 insinööri Erik v. Frenckell ja puolisonsa fil. maisteri Ester (o.s. Lindberg).

Vuoden 1900 kesällä kartanon mailla tehtiin ihmeellinen löytö. Maantien varrella hiekkaa kaivettaessa törmättiin ihmisten sääriluihin ja pääkalloihin. Yhdessä näistä kalloista voitiin havaita selkeä kuulan tekemä reikä. Osuttuaan päähän oli kuula tunkeutunut oikean puoleisesta ohimosta sisään ja tullut sitten vasemmasta ohimosta ulos. Samalla se oli repäissyt luusta siruja ja laikkoja ulostuloaukon kohdalla. Kyse oli ollut ilmeisesti hieman vanhemmasta aseesta, sillä reiän suuruus viittaasi suurempaan kaliperiin kuin mitä 1900-luvun alun  aseissa oli. Pitäjäläiset muistelivat löydön jälkeen, että samoilta seuduilta olisi aiemminkin kaivettu esiin ihmisten luita.

Vaikka en onnistunut vanhoista sanomalehdistä kaivamaan enempää tietoa tästä tapauksesta, voisi kyseisten jäänteiden olettaa olevan esimerkiksi Suomen Sodan ajoilta. Toinen mahdollisuus on Isoviha, jonka kuluessa useat suomalaispitäjät kokivat kovia.

Oheinen kuva on otettu Saaren kansanpuiston uimarannalta kartanoon päin.