Piikkiössä sijainnut Tuorlan kartano mainitaan jo keskiajalla kirkolle kuuluneena tilana, jonka Kustaa Vaasa sitten näppärästi palautti kruunun haltuun. Eräs kuuluisimmista läänityksen saajista Tuorlassa oli Turun piispa Paavali Juusten. Myöhempinä aikoina Tuorlan omistivat mm. Horn-, von Willebrand- ja Svinhufvud-suvut. Monet kartanon vieläkin käytössä olevista rakennuksista syntyivät vuosien 1776-1811 välisenä aikana, jolloin omistajina oli Bremerien kauppiassuku Turusta. Upporikkaisiin porvarisukuun kuului myös kirjailija Fredrika Bremer, joka vietti ensimmäiset neljä elinvuottaan Tuorlassa.
Nykyisellään Tuorlan omistaa Suomen valtio, jolla on siellä maanviljelykseen, puutarhanhoitoon ja floristiikkaan keskittynyt oppilaitos. Kesäisin siellä toimii myös majatalo eikä sovi unohtaa naapurissa olevaa Turun Yliopiston tähtitornia. Tuorlan läpi kulkee ikivanha Turun ja Viipurin välisen Kuninkaantien linjaus. Turusta päin tuleva kulkija voi muutama kymmenen metriä Tuorlan ohi käveltyään huomata matkaavansa syvälle menneisyyteen. Tie muuttuu vähitellen pelkäksi metsäpoluksi, joka muistuttaa todennäköisesti melko lailla sitä näkymää, mikä kohtasi esimerkiksi 1700-luvulla Kuninkaantietä vaeltanutta matkaajaa.
Tien varrella on edelleen pystyssä kivisiä kaidepaasia ja löytyipä tarkkaan katsoessa yksi siltarumpukin - tosin tulkintani tästä oheisessa kuvassa olevasta rakenteesta on täysin omani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti