Maakauppias Vesilahdelta

Lohjan Routiolta lähtenyt Rautell-suku levittäytyi laajalle Länsi-Uudellamaalla. Sen sijaan muissa osissa maatamme tätä perhettä harvemmin tapaa. Sen takia yllätyin, kun Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta löytyvässä "Registeringstidning för varumärken" -lehdessä mainitaan Vesilahden Narvan kylässä asunut maakauppiaan poika Kalle Nestori Rautelli.

Tätä lehteä "ulosantoi" Teollisuushallitus ja siinä esim. kauppiaat rekisteröivät oikeuden toiminimeensä. Kalle Nestori aikoi isänsä tavoin ryhtyä maakauppiaaksi vuoden vaihteessa 1898/1899.

Itselleni sukututkimusmielessä ennestään lähes tuntemattoman Vesilahden rippikirjoista löytyy kymmeniä sivuja Narvan kylää, joten etsittävää riittää. Onneksi tuon ajan papilla on ollut vähintäänkin kauniiksi luonnehdittava käsiala. Niinpä Jaakolan talon kohdalta löytyy monien räätäli Alanderin, maakauppias Riihiojan ja itsellismies Peltomäen jälkeen "entinen maakauppias" Kaarle Taavetinpoika Rautell ja vaimonsa Annastiina Matintytär. Heidän toiseksi vanhin lapsensa Kaarle l. Kalle Nestori ryhtyi isän ikääntyessä hoitamaan maalaiskauppaa.

Kaarle Taavetinpoika Rautell on merkitty syntyneeksi Vesilahdella 15.12.1839, joten ainakaan kovin lähelle Lohjan Rautelleita ei toistaiseksi ole tultu. Kastettujen luetteloista löytyy sitten selitys sukunimelle; Kaarlen isä oli Rautialan Heikkilän torppari Taavetti Aaroninpoika. Täten on hyvin luontevaa olettaa, että sukunimi on muodostettu yksinkertaisesti kotikylän nimestä. Isä Taavetti ja äiti Liisa Juhontytär syntyivät hekin molemmat Vesilahdessa eikä mikään sitä seuraavissa sukupolvissa viittaa Uudenmaan suuntaan.

Hieman tarkemmin rippikirjoja tutkittuani huomasin Kaarle Rautellin toimineen ennen maakauppiaaksi tuloaan Vesilahden pitäjänseppänä. Sepän ammatti oli erittäin arvostettu, mutta ehkäpä Kaarle joutui jättämään sen jonkin sairauden tahi kivulloisuuden takia. Pienen maalaispuodin pitäminen ei välttämättä merkinnyt yhtä kovia fyysisiä ponnisteluja kuin ahjon ja alasimen välissä hyöriminen.