Siirry pääsisältöön

Uusi serkkupoika


Kosken Tl kappeliseurakunnan kappalaiseksi tuli vuonna 1854 Humppilassa syntynyt Berndt Taxell. Hän oli tuossa vaiheessa jo kypsässä iässä, sillä ylioppilaaksi hän tuli jo 1827 ja papiksi vihkiminen tapahtui Turussa 1831.

Tämän jälkeen Taxell määrättiin Tammelan kirkkoherran apulaiseksi. Seuraavina vuosina miehemme työskenteli Tammelan kappeliseurakuntien pitäjänapulaisena saaden 1845 varapastorin arvon.  Vuonna 1848 hän siirtyi pienen Metsämaan seurakunnan kappalaiseksi ja sieltä hän sitten tuli Koskelle. Tässä Lounais-Suomen ja Hämeen rajamailla sijaitsevassa pitäjässä hän viihtyi kymmenisen vuotta, kunnes 1864 Taxell muutti toisen vaimonsa, Maria Sääfin kanssa Lapväärtiin kappalaiseksi. Siellä hän kuoli 1879 leski Marian menehtyessä vuotta myöhemmin.

Taxellin ensimmäinen vaimo oli ollut jo vuonna 1842 kuollut Amanda Fredrika Gadd. Tästä avioliitosta syntynyt tytär Hilda Bernhardina asui Taxellin perheessä Koskella yhdessä 16 vuotta nuoremman  sisarpuolensa Nanny Elisabet Emilian kanssa. Ruokakunnan täydensi isä Berndtin sisar Fredrika Elisabet.

Berndt Taxellin vanhemmat olivat kapteeni Anders Berndt T. ja vaimonsa Katarina Gustava Liljevall. Hän oli syntynyt Humppilassa, kun taas isä Anders Berndt syntyi Punkalaitumella. Berndtin isovanhemmat olivat kersantti Erik Johan Taxell ja Elisabet Juliana Herkepaeus. Punkalaitumen Koskelta he muuttivat Kokemälle.


Itseäni alkoi kiinnostamaan Berndt Taxellissa hänen ylioppilasmatrikkelissa mainittu äidinisänsä Jakob Kilonius, joka myöhemmin muutti sukunimensä Liljewalliksi. Tämän Porin läänin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin puoliso eli Katarina Gustavan äidinäiti oli Klara Elisabet Elgfooth. Viimeksi mainitun isä oli Säkylän kirkkoherra Anders Elgfooth, joka kuului satakuntalaiseen pappissukuun. Tämä sitten tarkoitti käytännössä sitä, että Kosken Tl kappalaisena 10 vuotta työskennellyt Berndt Taxell osoittautui kaukaiseksi serkkupojakseni.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valitettavasti tämä tarina on tosi....

Huhtikuussa 110 vuotta sitten sanomalehti Sawonlinna sekä Länsisuomen Työmies raportoivat silloisen Säämingin pitäjässä tapahtuneesta, lähes makaabereja piirteitä saaneesta rikoksesta.

Loinen Pekka Holm ja vaimonsa Henriika Kutvonen olivat saaneet syytinkiläiseksi Henriikan isän, pitäjänhoitolainen Juhana Henrik Kutvosen. Pariskunta asui Juhanan kanssa Pääskylahden kartanon mailla, nykyisen Savonlinnan kaupungin liepeillä.

Sawonlinna -lehden tietoon oli tullut, että Juhanaa oli rääkätty ja muutoinkin kohdeltu huonosti. Sawonlinna julkaisi tämän tiedon ja sen perusteella pitäjän nimismies aloitti poliisitutkinnan. Tutkinnassa selvisi raskauttavia todisteita ja nimismies haastoi syylliset kihlakunnanoikeuteen 28. päiväksi huhtikuuta.

TYönjohtaja Petter Koikkalainen kertoi, että kun hän viime elokuun (1898) lopulla tahi syyskuun alkupäivinä meni Pääskylahden maanviljelyskoulun oppilaitten kanssa eräälle kauravainiolle ja kulki Holmin asunnon ohi, kuuli hän sieltä hätähuutoja sekä voivotusta…

Karmea löytö puuvajasta Turussa

Elokuisena sunnuntaipäivänä vuonna 1860 löydettiin Turussa vaununtekijä Helianderin talon puuvajasta kuivettunut ja osaksi matojen syömä lapsen ruumis. Asiasta raportoitiin saman tien poliiseille, jotka toimittavat pienen vainajan ruumiinavaukseen. Kun puuvajaa sitten miehissä tarkasteltiin enemmänkin, löydettiin sieltä vielä toinenkin vastasyntyneen ruumis.

Nyt poliisipäällikkö antoi määräyksen etsintöjen jatkamisesta entistä tarkemmin ja seuraavana tiistaina tehtiin jo kolmas murheellinen löytö. Tämä ruumis oli pienessä korissa ja laatikossa käärittynä verisiin liinavaatteisiin sekä verhoihin. Näistä muutamissa oli kirjailtuna nimi J. E. Bergenwall.

Paitsi näitä kolmea pientä vastasyntyneen ruumista, löytyi puuvajasta myös rakkauskirjeitä. Ne oli osoitettu Henrika Vilhelmina Kalleniuksella, joka asui yhdessä ruokakauppias Johan Edvard Bergenwallin kanssa. Samassa laatikossa kirjeiden kanssa oli vanha, ruotsinkielinen kirjanen "Kristillisestä avioliitosta", jonka kanteen oli …

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Ranskan kuuluisia päänsä menettänyt kuningatar Marie Antoinette kuului tähän sukuun.

Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä.

Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamme kohdalla nämä ja monet muut ominaisuudet, jotka luultavasti johtuivat …