Siirry pääsisältöön

Yksi Wendelin

Koska tämä blogi ei seuraa suuremmin aikaansa eikä ole millään tavalla muodikas, jouluaaton tarinakin on ihan tavallinen!


Isoisäni kasvatti-isän isä oli Suomusjärven Laidikkeen kylän Jusalassa vuonna 1837 syntynyt Petter Eliasson, joka myöhemmin ryhtyi käyttämään sukunimeä Wendelin. Hän työskenteli nuorena miehenä renkinä kotipitäjässään, mutta muutti naimisiin mentyään Kiskon puolelle. Morsian Ulrika Wilhelmina Renvall oli syntynyt Kiikalan pitäjän Rasvalan Alhaisilla, mutta tullut Kiskoon vanhempiensa mukana pienenä tyttösenä.

Petter Wendelin asusti 1860-luvulta lähtien Martilan sotilasvirkatalon torpassa, jonka edellinen torppari oli ollut Emanuel Renvall, Petterin appiukko. Ulrikan eno Wilhelm Dristig oli sitten torpparina naapurimökissä. Tosin Ulrikalla ja Wilhelmillä oli ikäeroa vain viisi vuotta.

Torppari Wendelinin luotettiin pitäjässä kovasti, sillä hänet mainitaan mm. Kiskon vuonna 1889 perustetun Säästöpankin isännistössä sen alkuaikoina. Näiden miesten tuli olla maineeltaan erityisen nuhteettomia. Vuoden 1871-1872 paikkeilla Martilassa sattui pieni tulipalo, jonka yhteydessä tuhoutui Wendelinien saunarakennus. Tämän takia Suomen maalaisten paloapuyhtiö korvasi johtokuntansa päätöksellä torpparillemme 40 markkaa helmikuussa 1872.

Petterin ja Ulrikan lapsia olivat Juho Gabriel, Kustaa, Kalle, Albert Aleksanteri ja Ulrika Vilhelmina. Viimeksi mainittu menehtyi aivan pienenä, mutta kaikki miespuoliset jälkeläiset elivät suhteellisen iäkkäiksi. Viimeisenä heistä kuoli Albert 86 vuoden iässä elokuussa 1962.

Kommentit

  1. Näitä tavallisia arkisia tarimoita seuraa ihan mielellään.
    Hyvää Joulua ja jatkuvaa intoa Uudellekin vuodelle
    jatkaa tarinointia.
    Toivoo
    Vilho Roos

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi ja mukavaa vuoden vaihdetta sinullekin. Eiköhän tämä blogi jatka vielä muutaman ajan

    VastaaPoista
  3. Olipa mielenkiintoista lukea, Ulrica Wilhelmina oli isoisäni Evert Alexander Walleniuksen (ent. Dristig) serkku ja samalla miniäni äidin isän isän äiti.
    Terveisin Toini Marjatta Vilhelmina

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valitettavasti tämä tarina on tosi....

Huhtikuussa 110 vuotta sitten sanomalehti Sawonlinna sekä Länsisuomen Työmies raportoivat silloisen Säämingin pitäjässä tapahtuneesta, lähes makaabereja piirteitä saaneesta rikoksesta.

Loinen Pekka Holm ja vaimonsa Henriika Kutvonen olivat saaneet syytinkiläiseksi Henriikan isän, pitäjänhoitolainen Juhana Henrik Kutvosen. Pariskunta asui Juhanan kanssa Pääskylahden kartanon mailla, nykyisen Savonlinnan kaupungin liepeillä.

Sawonlinna -lehden tietoon oli tullut, että Juhanaa oli rääkätty ja muutoinkin kohdeltu huonosti. Sawonlinna julkaisi tämän tiedon ja sen perusteella pitäjän nimismies aloitti poliisitutkinnan. Tutkinnassa selvisi raskauttavia todisteita ja nimismies haastoi syylliset kihlakunnanoikeuteen 28. päiväksi huhtikuuta.

TYönjohtaja Petter Koikkalainen kertoi, että kun hän viime elokuun (1898) lopulla tahi syyskuun alkupäivinä meni Pääskylahden maanviljelyskoulun oppilaitten kanssa eräälle kauravainiolle ja kulki Holmin asunnon ohi, kuuli hän sieltä hätähuutoja sekä voivotusta…

Karmea löytö puuvajasta Turussa

Elokuisena sunnuntaipäivänä vuonna 1860 löydettiin Turussa vaununtekijä Helianderin talon puuvajasta kuivettunut ja osaksi matojen syömä lapsen ruumis. Asiasta raportoitiin saman tien poliiseille, jotka toimittavat pienen vainajan ruumiinavaukseen. Kun puuvajaa sitten miehissä tarkasteltiin enemmänkin, löydettiin sieltä vielä toinenkin vastasyntyneen ruumis.

Nyt poliisipäällikkö antoi määräyksen etsintöjen jatkamisesta entistä tarkemmin ja seuraavana tiistaina tehtiin jo kolmas murheellinen löytö. Tämä ruumis oli pienessä korissa ja laatikossa käärittynä verisiin liinavaatteisiin sekä verhoihin. Näistä muutamissa oli kirjailtuna nimi J. E. Bergenwall.

Paitsi näitä kolmea pientä vastasyntyneen ruumista, löytyi puuvajasta myös rakkauskirjeitä. Ne oli osoitettu Henrika Vilhelmina Kalleniuksella, joka asui yhdessä ruokakauppias Johan Edvard Bergenwallin kanssa. Samassa laatikossa kirjeiden kanssa oli vanha, ruotsinkielinen kirjanen "Kristillisestä avioliitosta", jonka kanteen oli …

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit joutuivat luopumaan vallastaan vasta 1900-luvulla. Esimerkiksi Ranskan kuuluisia päänsä menettänyt kuningatar Marie Antoinette kuului tähän sukuun.

Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä.

Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamme kohdalla nämä ja monet muut ominaisuudet, jotka luultavasti johtuivat …